Tällä hetkellä istun sohvalla ja katson toisella silmällä Johnny Englishiä. Leppeää iltatunnelmaa syövät hieman killerihajut, joilla meidän pikkukoira myrkyttää ilmaa noin viiden minuutin välein. (Jos joku ei ole koskaan sattunut paikalle oikeaan aikaan, kerrottakoon, että koiran pieru haisee ihan kuolemalta!) Happy on kärsinyt oudoista vatsavaivoista viikon päivät. Hän tykkää maistella takapihalla kaikenlaista aina jäniksenpapanoista pudonneisiin…
Kategoria: arki
Lahjoilla vai ilman?
Näin toukokuulla käynnistyy aina keskustelu siitä, pitäisikö opettajille ostaa lahjoja. Osa on sitä mieltä, että palkka riittäköön opelle kiitokseksi tehdystä työstä. ”Ei sitä kukaan kaupan kassallekaan lahjoja tuo”. Toisille asia on selviö. Ilman muuta muistetaan kovan vuoden vetänyttä opettajaa. Häntä, joka monin eri tavoin pitää huolta meidän pienistä ihmisistä. Monta tuntia viikossa. Vastaillen vanhempien huoliin…
Sisältää valitusta
Tässä sitä taas ollaan. Eletään viikosta toiseen särkylääkkeiden ja lihasrelaksantin varassa. Parempaan päin lähtenyt kunto teki jälleen oharit ja palasi huonommalle asteelle. Tosin uusilla asetuksilla höystettynä. Tällä kertaa jokin puuduttaa myös jalkoja, lonkista kantapäihin saakka. Ehdin olla monta aikaa jo riemuissani. Pystyn tekemään taas asioita! Pudotus oli siksi tällä kertaa henkisellä puolella niin raju, että…
Pääsiäinen mökkimaisemassa
Tiedätkö, kun seisot kaupassa lehtihyllyn edessä ja lehti, jota etsit loistaa poissaolollaan? Silloin ei missään nimessä kannata ostaa korvaavaa tuoteartikkelia, koska yksi päätös johtaa aina seuraavaan ja alkujaan muutaman euron lehdestä saattaa kertyä suurempikin lasku. Tiedät siis. Arvasin. Minä pohdin leivontalehden sekä uutuus-puutarhajulkaisun välillä, valiten lopulta sen, joka nyt kutittelee kantapäissä saakka. Menin kaupasta kotiin,…
Arvoituksia ja vihreitä munia
Huomenna 08.04.22. ilmestyy Netflixiin lastensarja, jota meidän porukka on jo odotellutkin. Tykätään lasten kanssa äärettömyyksiin saakka Dr. Seussin Hortonista sekä Grinchistä, joten oli ihan pakko tutustua saman kirjailijan Vihreitä munia ja kinkkua-kirjasta tehtyyn ohjelmaankin. Ja voin todella suositella ainakin ykköskautta. Jaksoissa seikkailevat toistensa vastakohdat – iloinen ja reipas Sam I Am sekä äreä ja epäsosiaalinen…
Kässäreitä ja maalaushommia
Ensimmäinen kuukausi vailla työtä on ollut täynnä monenmoisia tunteita. Ensin ympärivuorokautisen vastuun loppuminen tuntui fyysisenä keveytenä. Sen jälkeen seurasi ahdistus siitä, löydänkö enää loppuikänäni mitään, minkä hallitsen niin hyvin, kuin edellisen ammattini. Tämän vaiheen jälkeen kipuilin sitä, mikä mun paikkani enää maailmassa on. Nyt olen päässyt kohtaan, jossa suunnittelen tulevaa ja olen alkanut miettiä, miten…
Rakkauskirjeitä
Kuinka moni on kirjoittanut ihan oikeita rakkauskirjeitä murulleen? Kynäillyt aitoja paperiversioita persoonattomien puhelinviestien sijaan? En edes muistanut sellaisia tehneeni, mutta taas kerran vaatekaapin karsintasiivous yllätti. Sen lisäksi, että löysin neljä laukkua, joita en muistanut olevan edes olemassa, törmäsin myös laatikkoon, jonka kyljessä lukee mun ja mieheni nimet. Sydämen kanssa. Huomenna 01.04. on paitsi Aprillipäivä, myös…
Kaksi viivaa
Niin siinä kävi, että vaihdettiin meidän talvilomaviikko mökillä kahteen viivaan koronatestissä. Tauti, jota ollaan juostu karkuun nyt kaksi vuotta, sai meidät vihdoin sisäkaarteessa kiinni. Mulla oli edellinen viikko täynnä ihmeellisiä päänsärkyjä. Kummaa jomotusta silmien yläpuolella. Kuitenkaan ilman varsinaista särkykohtausta. Tiedä sitten tekikö tauti niiden aikana jo tuloaan. Merkillisin hetki tuli kuitenkin torstaina, jolloin esikoinenkin jäi…
Potilas nolla
Minä, joka yleensä välttelen lääkäreitä viimeiseen saakka, olen nyt joutunut tutustumaan suomalaiseen terveydenhuoltosysteemiin pidemmän kaavan kautta. (Ja jottei tulisi väärinkäsityksiä, kerron heti alkuun saaneeni hyvin ystävällistä palvelua jokaisessa paikassa). Syksystä alkaen olen käynyt sekä julkisella, että yksityisellä. Puhunut lukemattomia kertoja hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Musta on otettu magneettia, monenlaista röntgenkuvaa, astmatutkimuksia jne. Osan labroista olen…
Riverdance – lumoava leffa
Moni tietää Riverdancen. Se nousi hetkessä maailman tietoisuuteen Irlannissa pidettyjen Euroviisujen väliaikaohjelmasta, vuonna 1994. Riverdance taitaa olla tanssiryhmän nimi (?), mutta moni (itseni mukaanlukien), kutsuu siten tuota kiehtovaa tanssia. Tanssia, jonka juuret ovat Irlannissa, mutta johon on onnistuneesti yhdistelty mm. flamencoa sekä steppausta. Olin Dublinin viisujen aikaan itse lukion tokalla ja muistan istuneeni television edessä,…