Kun lähettää lapsen aamulla kouluun, tulee harvemmin huudettua viimeiseksi perään, muistiko hän ottaa kokeeseen lunttilappunsa mukaan. Tänään sellainenkin hetki tuli koettua. Esikoisen bilsanopettajan ajatus oli pieni, mutta hieno. Hän leikkasi valmiiksi pikkuiset paperinpalat, johon sai tehdä oman lunttinsa. Jos uusii lappua isommaksi kotona, siitä leikataan ennen koetta reunoja sen verran, että kokovaatimus täyttyy. Lappu täytettiin…
Kategoria: arki
Tyhjäkäyntiä
Viimeaikojen turhautuminen selittämättömään oirekirjoon on purkautunut jo useamman kerran raivonsekaisina kyyneleinä. Paniikkihäiriöolona. Masentuneisuutena ja kovana sisäisenä ahdistuksena. Pään on helpompi kestää asioita, joilla on jokin nimi. Antaisin aika paljon, jos saisin tarkan tiedon siitä, mikä mulla on. Tai jonkun avun, että voisin palata takaisin normaaliin arkeeni. Mutta ei. Elokuun toiselta viikolta lähtien olen kärsinyt oudosta…
Ja suurin niistä on pelko
Menneet kaksi kuukautta ovat olleet kamalia. Silkkaa pelkoa, epätietoisuutta ja outoja oireita. Lukemattomia käyntejä päivystyksissä, tutkimuksia eri alojen lääkäreillä, kuvauksia ja labrakokeita. Sängyssä makaamista, kaiken ylimääräisen jättämistä sekä unettomia öitä. Kun ensin pelkää kuolemaa viiden viikon ajan 24/7 siksi, kun henki ei kulje kunnolla missään asennossa, olisi se ollut jo ihan riittämiin. Pitikö sen päälle…
Pienestä pilleristä voi tulla iso harmi
Kun lääkekokeilu päättyy pyörtymiseen päivystyksen ovella, ei järin paljoa kiinnosta jatkaa testejä seuraavalla pillerillä. Olen aiemmin täällä kertonutkin päänsäryistä, joiden määrä on triplaantunut tämän vuoden puolella. Viime postauksessa kirjoitin valosta päänsärkytunnelini päässä. Mulle aloitettiin viikko sitten migreeninestolääke ja olin niin innoissani. Vihdoinkin nuo hirvittävät, lamaannuttavat säryt loppuisivat ja pääsisin tarttumaan taas elämään kiinni sen sijaan,…
Blogihiljaisuus
Niin se elämä muuttaa toisinaan kulkusuuntaa nopeasti. Kirjoittelin tänne jossain kohtaa päänsäryistäni, joista onkin eskaloitunut nyt kunnon ongelma. Siinä, missä elokuun alussa iloitsin pääseväni palaamaan kakkosrokotuksen myötä töihin ja asiakaspalveluun, olisin tällä hetkellä ikionnellinen siitä, että saisin hengitettyä kunnolla tai jaksaisin kävellä edes kilometrin. Lenkit ovat jääneet, samoin vähänkin hengästyttävät jumpat. Kirjoittaminen, näyttötyö ja soittaminen…
This is me – ystäväkirja blogityyliin
Nimi: Blogimaailmassa Emppu. Siviilissä Erja. Synttärit: Joulukuun kahdeksas Horoskooppi: Tulisieluinen jousimies Ikä: 44 Ammatti: Kaupan alan yrittäjä Perhe: Mies, lapset 8 ja 13 sekä kaksi maltankoiraa Lucky & Happy Harrastukset: Rakastan kaikkea luovaa. Sisustussuunnittelua, puutarhaunelmia, piirtämistä, kirjoittamista sekä askartelua. Lukeminen on puoli elämää (on aina ollut). Liikunta on myös tärkeä henkireikä kaiken keskellä. Arkea jaksaa…
Varoitus. Sisältää narinaa
-Moi, mitäs teitte kesällä? -Nooo, ei me mitään erityistä. Vietettiin puolet kesäkuusta ja koko heinäkuu sisällä kaihtimien takana. Hellettä paossa. Siinähän se sitten meni. Se kesä. Nyt voikin jo palata kouluun ja töihin. Aina sanotaan ettei saa valittaa, kun on kerrankin lämmintä, mutta kai tässä vähän purnata saa. Olen nimittäin jo useamman ihmisen kanssa keskustellut…
Mökkihöperö
Kun me etsittiin talviasuttavaa mökkiä kolme vuotta sitten, teki välillä mieli heittää hanskat tiskiin. Mieleistä ei tahtonut löytyä millään, saati sellaista, joka olisi sopivan ajomatkan päässä. Meidän entinen mökki, joka oli todellakin vain kesämökki (siellä ei tarjennut millään lokakuuta pidemmälle), sijaitsi kahden tunnin matkan päässä. Se oli liian paljon päiväkäyntejä ajatellen, jos halusi ehtiä tehdä…
Hei kevät!
Tiedättekö – keväästä on tullut mulle vuosi vuodelta kaksipiippuisempi juttu. Toisaalta on hurjan ihanaa, että valo lisääntyy ja päivä pitenee. Toisaalta se tietää myös sitä, että hommat lisääntyvät sisältä pihalle ja ne valoisatkin päivät tuntuvat pian loppuvan kesken. Lisäksi keväällä on aina sellainen olo, että tekee suorastaan syntiä, jos hilloaa joskus neljän seinän sisällä lukemassa,…
No nyt on siistiä!
Tiedätkö sen, kun ostat uusia vaatteita ja alat etsiä niille säilytyspaikkaa? Avaat kaapin, joka alkajaisiksi romauttaa alas hyllyllisen vanhoja ”tavoitevaatteita”. Rekkikaappikaan ei auta asiaa, kun tanko taipuu jo valmiiksi painonsa alla. Tilaa ei siis ole uusille, muttei kyllä vanhoillekaan. Jep. Järjestelyn paikka. Tällä hommalla on paha tapa laajentua. Siis toooodella paha tapa. Samalla se vie…