henkilökohtainen blogi
Niin siinä kävi, että vaihdettiin meidän talvilomaviikko mökillä kahteen viivaan koronatestissä. Tauti, jota ollaan juostu karkuun nyt kaksi vuotta, sai meidät vihdoin sisäkaarteessa kiinni. Mulla oli edellinen viikko täynnä ihmeellisiä päänsärkyjä. Kummaa jomotusta silmien yläpuolella. Kuitenkaan ilman varsinaista särkykohtausta. Tiedä sitten tekikö tauti niiden aikana jo tuloaan. Merkillisin hetki tuli kuitenkin torstaina, jolloin esikoinenkin jäi… Continue reading
Tiedättekö – mua on aina kylmännyt lause ”hyödyt ovat suuremmat, kuin haitat”. Sekunnissa siitä kuulee, että haittojakin siis on, mutta vain huono-onnisin murto-osa joutuu niistä kärsimään. Tämä yleensä tulee jonkun professorin tai lääkärin suusta, joka punnitsee lääkkeen hyötyjä. On helppoa nyökytellä asiaaymmärtävästi pöytänsä takaa, jos koskaan ei ole joutunut itse tilanteeseen, jossa haitta nousee hyödyn… Continue reading
Ihminen on käynyt kuussa. Avaruusteknologiaan sekä asevarusteluun syydetään rahaa miljardikaupalla vuosittain. Pelkästään näiden esimerkkien pohjalta, näyttää tietotaitoa maailmassa riittävän vaikka mihin. Kuinka siis on mahdollista, että koululuokkia ei voida samaan aikaan opettaa sekä etänä, että lähellä? Vai tarvitaanko Nasan insinööri ratkaisemaan tästä toimiva yhtälö? On ollut paljon puhetta siitä, kuinka halutaan säästää lapsia ja nuoria… Continue reading
Harmittaa. Ja turhauttaa niin vietävästi. Olisi ihanaa palata kirjoittamisen pariin, mutta edelleen jatkuvat lihasongelmat kaulan alueella sallivat vain kännykällä kirjoittamisen. Ja silloinkin vain tietyssä vinoasennossa selällään. Blogin päivitys harvakseltaan siis jatkuu, sillä näillä eväillä ei nyt tehdä pitempiä, mietiskelevämpiä tekstejä, vaikka aiheita piisaisi kyllä. Ollaan tällä hetkellä mökillä, jossa meitä odottikin varsinainen talven ihmemaa. Koko… Continue reading
Ottakaa se koronarokotus. Tai perustelkaa hemmetissä kantanne siitä, miksi ette ota. Se on jo kuultu (ja pakko hyväksyäkin), että rokotteesta tiedetään varsin vähän. Sitä asiaa kukaan ei voi edistää. Tiesin, että ns. vapauden päivästä (kun rajoitukset purettiin) kaksi viikkoa eteenpäin, tulee totuus lämähtämään silmille. Nyt tuosta taitaa olla aikalailla sen verran ja tänään uutisoitiin jo… Continue reading
Luin pari päivää sitten uutista lasten koronarokotuksista. Kommenttikentässä oli keskustelua siitä, kuinka tarpeellisia nämä piikit ovat. Eräässä mielipiteessä sanottiin, että lapset on pakko rokottaa siksi, koska aikuiset pelkäävät koronaa. Ei, mietin silloin. Lapset pitää rokottaa pääosin siksi, koska suuri osa aikuisista ei edelleenkään osaa käyttäytyä siten, kuin aikuisten pitäisi tällaisessa tilanteessa käyttäytyä. Eli vastuullisesti. Tämä… Continue reading
Rakastin lapsena meidän perheen kasvimaata. Oli ihanaa nostaa penkistä porkkana tai retiisi, huljauttaa siitä suurimmat mullat pois nurkalla seisovassa sadevesitynnyrissä ja rouskutella herkku pihamaalla. Ihan tuosta vaan kesken leikkien. Tämä muisto osui tähän hetkeen, kun ajattelin vuoden aikana tapahtuneita muutoksia yhteiskunnassa. Tuollainen multainen lapsuusmuisto oikein korostaa kunnolla koronan aikaansaamaa, ylisteriiliä yhteiskuntaa, jossa maski, turvaväli ja… Continue reading
Kun kolmena päivänä on jonottanut terveyskeskuksen puhelintunnilla parisenkymmentä minuuttia per kerta, tulee mieleen väistämättä kysymys – kuka hemmetissä valitsee niiden odotusmusiikit? Biisien perusteella voisi nimittäin kuvitella jonottavansa aivan muille linjoille. Siinä sitä istuu odottelemassa labratuloksia, katselee ikkunasta ulos, piirtelee Seiskan kansikuvalle viiksiä ja kuuntelee ö-luokan seksileffan taustabiisiä. Vain feikkiläähätys puuttuu, mutta sen korvaa aika ajoin… Continue reading
Muistan, kun mieheni viime keväänä toi kotiin ekan maskipaketin. Fiilis oli vähän kuin lapsilla naamiaisissa. Kokeiltiin niitä, hassuteltiin, venytettiin Boratin malliin kalsareiksi ja muksut ompelivat kolmesta maskista jopa kuopuksen nukelle laskuvarjon. Maski oli jännittävä, salaperäinen ja siinä oli uutuudenviehätystä. Nyt meidän kuherruskuukausi on ohi. Suhteemme on alkanut arkipäiväistyä ja muuttunut rutiiniksi. Toisen piirteet (kuten kosteuden… Continue reading
Kiitos Sanna Ukkola! Hänen eiliseen Iltalehteen kirjoittamansa kolumni olisi voinut olla suoraan mun näppäimistöltäni, niin samanlaisissa mietteissä olen viime aikoina pyörinyt. Hänen tekstinsä alkoi Paula Vesalan ja Mikko Kivisen viimeaikojen puheista hallituksen suuntaan. Kun Vesala haluaisi koronarajoitusten takia heilutella kirvestä Marinille ja Kivinen ehdottaa taitelijoille tulevaisuuden vaalitilaisuuksien boikotoimista. Ukkola sanoo, että kyseisen kaltainen uhittelu on… Continue reading