Kirjoitin kerran tarinan, jonka punaisena lankana oli elämän tuottama väsymys. Vaikka ihmisellä olisi kuinka paljon hyviä ajatuksia, hyvää tahtoa ja halua muuttaa asioiden suuntaa, se ei vain aina onnistu. Elämä vaatii liikaa energiaa. Liikaa aikaa. Kun vuorokauden rajallisiin tunteihin yrittää ympätä kaikki bucket listit sekä to do-listat pakollisten kuvioiden ympärille, alkaa pienen ihmisen voima hiipua….
Kategoria: kirjoittaminen
Kiltti dekkari
Osallistuin alla olevalla tekstillä Kouvolan dekkaripäivien tämän vuoden novellikilpailuun. Aiheena oli ”Viulukotelon salaisuus” ja aihetta sai käsitellä laajasti. En ole koskaan, ikinä, milloinkaan, kirjoittanut mitään ”jännempää”, vaan keskityn enemmän humoristiseen ja kevyeen tyyliin. Yritän kuitenkin usein haastaa omaa kirjoittamistani ja siksi oli kiva kokeilla, millaisen dekkarityylisen kertomuksen sitä saisikaan aikaan. Kivalta tuntui myös tämä genre,…
Ja maailma pelastuu (tarina)
Olipa kerran nuori idealisti. Hän kuului kolmeen eri luonnonsuojelujärjestöön. Teki iltaisin ja viikonloppuisin vapaaehtoistyötä eläinsuojelukodeissa. Kierrätti kaiken mahdollisen. Kieltäytyi lihasta ja kantoi aina vesipulloa sekä eväslaatikkoa mukanaan säästääkseen maailmaa ylimääräiseltä muovisaasteelta. Hänellä oli äitinsä vanha polkupyörä, jolla hän liikkui paikasta toiseen ympäri vuoden. Hän käytti kirpputorivaatteita ja keräsi huonekaluja toisten roskakatoksista. Niillä hän sisusti kimppakämpästä…
Muuttuva äitiys (novelli)
Nelivuotias Amelie tanssahteli kävelykatua eteenpäin, pitäen samalla lujasti kiinni äitinsä kädestä. Hän oli matkalla päiväkotiin, jossa oli odotettavissa hauskaa. Tädit olivat luvanneet, että tänään, juuri tänä nimenomaisena aamuna, he askartelisivat äitienpäivälahjat. Kauniit avaimenperät, joihin saisi kiinnittää ihan mitä helmiä vain haluaisi. Niin paljon helmiä, kuin haluaisi. Tädit olivat luvanneet heille senkin. Amelie oli jo mielessään…
Yhden miehen hautajaiset
Seison harmaan hautakiven vieressä kuuntelemassa papin puhetta. Konekirjoitettu tekstiliuska hänen virsikirjansa välissä on lyhyt ja sisältää paljon yleistyksiä. Itse asiassa puhe voisi olla ihan kenestä tahansa ihmisestä, josta kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. Ainakaan mitään hyvää sanottavaa. Katselen, kun tuuli kuljettaa kahta vaahteranlehteä. Ne pyörivät ensin villinä punaisen ja keltaisen sekamelskana viileässä, syksyisessä ilmassa, kunnes…
Erilainen tarina
Lumikki oli polvillaan keittiössä ja hankasi kiukkuisena kurajälkiä olemattomiin. Hemmetin lankkulattia, hän puhisi jo kolmannen kerran. Timanttilaikka siihen purisi kaikkein parhaiten. Ei tämä Nuhanenän vanha räkärätti joka hänelle oli annettu pesuliinaksi. Lumikki oli nähnyt päiväunia kunnon mopista ja tiskiharjasta jo pitkään, mutta kääpiöt olivat oikeita pihipukkeja. Hän siis pesisi ensin tämän lattian ja pyöräyttäisi sen…