Kävin eräänä aamuna vaatekaupassa lahjaostoksilla. Myymälä oli ollut auki vartin. Lisäkseni suuressa tilassa pyörivät yksi asiakas sekä kaksi myyjää. Sain tehtyä valinnat ja menin kassalle. Ei ruuhkaa. Ei ketään muuta jonossa kuin minä. Minut pyydettiin itsepalvelukassalle rahastettavaksi. Myyjä kysyi onko kassa tuttu minulle. Sanoin koittaneeni kerran. Samalla, kun hän lajitteli vaatteita ja napsi niitä koneelle,…
Koskettava Vonkka
Käytiin tänään katsomassa ennakkonäytöksessä Vonkka. Elokuva, joka kertoo siitä, miten Jali ja suklaatehtaan Villi Vonkka päätyi makeistehtailijaksi. Odotin paljon. Sain enemmän. Olisin voinut jatkaa samantien vielä toiseen näytökseen. Kokemaan saman lumouksen. Tuntemaan saman, lähes tukahduttavan liikutuksen. Katsomaan vielä uudelleen tuota upeaa lavastusta ja pukuja sekä ihaillakseni musikaalikohtauksia, jotka eivät laittaneet haukottelemaan, vaan kaipaamaan lisää. Kun…
Joululahjatoiveita
Alan hiljalleen kuulua siihen ryhmään, jolla ei ole hajuakaan siitä, mikä alle kolmasluokkalaisten keskuudessa on tällä hetkellä in. Mitä ohjelmia katsotaan? Leikitäänkö enää? Ja millä leikitään? Kun oma jälkikasvu varttuu, sitä putoaa jotenkin ihan toiseen kerrokseen. Siinä kerroksessa ei katsella enää viikonloppuisin aamuohjelmia, lauleta Tuomas Veturin tunnaria iltapesulla tai tunneta Pikku Kakkosen juontajia. Meidän lasten…
Kirjatilauksista
Viime viikolla postasin ongelmasta painotalon kanssa ja siitä, että kirjat saattavat myöhästyä. Iloisia uutisia! He saivat käännettyä jostain ruuvista sen verran, että aikataulu pysyy samana. Näin ollen Homma hanskassa-boksi saapuu minulle ensi viikon lopulla. Laitan tilaukset postiin samantien, joten kirjojen pitäisi löytää tiensä perille jouluviikon aikana. Kirjaa saa tällä hetkellä useimmista nettikaupoista sekä minulta kaneliomena76@gmail.com…
Vuoden paras aika
Aiemmista postauksista lienee selvinnyt, että joulukuu on mulle vuoden kuukausista parhain ja odotetuin. Jo nimellään se tuo valon ja lämmön keskelle valkoisia hankia. Joulukuussa ovat parasta ihanat salaisuudet. Lasten joulujuhlat. Itsenäisyyspäivä. Omat synttärit. Yön hämärässä tontun sukkiin sujautettavat yllätykset ja pimeyttä halkovat valoketjut. Joululeffat, korttiaskartelut, jouluiset kirjat sekä kyläreissut. Puhumattakaan tuoksuista. Jouluomena. Luumukiisseli. Pellillinen pipareita….
Pidä kädestä kiinni
Kun kaksi vuotta sitten makasin outojen oireiden keskellä voimattomana sängyn pohjalla, kuulin, kun tokaluokkalainen kuopukseni lauloi huoneessaan silloisen lempibändinsä (Indican) laulua ”Pidä kädestä”. ”Ja kun silta se tuulessa keinui, olin valmis jo luovuttamaan Tunsin kuinka sun sormesi tarttui, käsivarteeni voimattomaan Ja kun köydet mun sillan alta pois sortui päästänyt et silloinkaan” Makasin siinä ja kyynelet…
Kohti omaa kirjaa, osa 4
Hip ja hei, ollaan päästy loppuhuipennukseen omakustanteen tekemisessä! Kolmannessa osassa jäätiin odottamaan kuvia, taittoa ja painoa, joten jatketaan matkaa siitä. Kuvitus Kuvittaja lukee tekstin ja valitsee itse kohdat, joihin tekee kuvituksen (tämän voi varmaan sopia muillakin tavoin). Minulta myös kysyttiin, onko jokin tietty kohta tai juttu, jonka juuri haluaisin kuvitettavan. On hyvä olla etukäteen jonkinlainen…
Alle kolme viikkoa
Kirjani on ollut painotalolla nyt parisen viikkoa. Sinä aikana olen huomannut yhä useammin sanonnan ”Poissa silmistä, poissa mielestä” paikkansapitävyyden. Välillä olen nimittäin lahjakkaasti unohtanut itsekin, että Homma hanskassa-kolmikon ensiesiintymiseen on enää pikkuinen hetki. Vain 20 päivää! Koska olen tehnyt kirjan omakustanteena, mulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mihin sitä on tulossa ns. fyysiseen myyntiin. Prisma…
Joulunalus(t)aikaa
Joulukoristeet satumaailmasta Jos meidän lapset lukevat tätä, niin jättäkää seuraavat kuvat väliin. Niissä on nimittäin pari teille tulevaa jouluyllätystä. Terveisin, äiti. (Muut voivat huoletta jatkaa). Uskaltauduin ekaa kertaa tilaamaan Disneystoresta pari joulukoristetta per lapsi. Hassua tai ei, mun on haastavaa luottaa ulkomailta tuleviin toimituksiin (vaikka kaikki on aina sujunut hyvin) ja siksi olen tähän saakka…
Araknofobia
Käytiin matelijanäyttelyssä. Kunnostauduin kiljaisemalla jo kassalla, jossa sain kurkata myynnissä olevaan pieneen puiseen rasiaan. Kun kantta ehti raottaa hieman, alkoi sen alta kiemurrella ulos minikokoinen lelukäärme. (Uskokaa pois, se näytti tosi aidolta). Vaikka pelästyin sitäkin tosi paljon, olisi omalta kannaltani ollut tarantellan karvainen jalka vielä pahempi vaihtoehto. En ehkä olisi sen jälkeen mennyt enää koko…