Esitin jälkikasvulle toiveen. Kun loma alkaa, älkää viettäkö siitä leijonanosaa ruudun äärellä, vaan katsokaa kauemmas. Eläkää. Kerätkää kokemuksia ja uusia taitoja. Olkaa ulkona. Nauttikaa raikkaasta ilmasta ja palatkaa oikeasti levänneinä elokuussa koulunpenkille. No. Tiedän, että jossain vaiheessa kesää se iskee. Tylsyys. Kun ollaan mökillä, on uitu väsyksiin saakka tai sataa aamusta iltaan. Silloin se alkaa….
Ymmärsin hyvin, kun Alexandra Ripley kirjoitti Margaret Mitchellin perikunnan pyynnöstä jatko-osan legendaariselle Tuulen viemää-kirjalle. Tuulen viemää jäi onnettomaan loppuun, eikä yksi maailman kuuluisimmista rakkaustarinoista ansainnut sellaista päätöstä. Ripley loi Scarlettille ja Rhettille jatko-osassa lohdullisemman suhteen ja sinetöi heidän tarinansa lopulliseen pakettiin. Agatha Christien nimen lainaaminen toisen kirjoittamiin teksteihin on kuitenkin…. hmmm… aika outoa. Ylenpalttisena Christie-fanina…
Tänä viikonloppuna juhlittiin meidän 12-vuotiasta sankaritarta. Siinä missä edelliset vuodet ollaan painettu hiki päässä erilaisissa kiipeilypuistoissa juhlimassa isommalla kaverisakilla, hän halusi tällä kertaa pitää yökyläsynttärit muutamalle ystävälle. Ja sehän sopi vallan mainiosti. Juhlat alkoivat meiltä kotoa, jonne vieraat saivat jättää yöpymistavaransa. Siitä lähdettiin melkein heti paikalliseen ostosparatiisiin (Ideaparkiin), jossa juhlakansa sai murua rinnan alle hampurilaispaikassa….
Aistikas ja helppolukuinen. Imaisee mukaansa ensimmäiseltä sivulta lähtien. Juoni, joka kääntyy aina uuden nurkan taa ja yllättää odottamattomilla paljastuksilla kerran toisensa jälkeen. Lopettelin juuri kirjan Parfyymikeräilijä ja huh, huh. Olipa elämys oikein isolla E-kirjaimella. Kathleen Tessaron kirjoittamassa Parfyymikeräilijässä on kaksi päähenkilöä, Eva ja Grace. Grace asuu 1950-luvun Lontoossa. Hän yrittää kovasti sopeutua elämäänsä kutsuilla käyvänä…
Katselin eilen Jimmy Carr-showta Netflixiltä. Hän on brittiläinen stand up-koomikko, jonka alaa on etenkin musta huumori. Vitsailu asioista, joissa ei oikeasti ole mitään vitsailtavaa. Esityksessä oli kaikenlaista, jota ei esimerkiksi meidän maassamme voisi lavalla sanoa ilman massiivista yleisökatoa. (Ja lopullista esiintymiskieltoa joka paikkaan). Päällimmäiseksi omaan mieleeni jäi kuitenkin osio, jossa hän vertaili asioita ennen ja…
Kun olin nuorempi, inhosin pitsiliinoja. Ne olivat mielestäni jotain käsittämättömän tunkkaista ja tyylitöntä. Parikymppisenä sain niitä kuitenkin muutaman äidiltäni, joka puolestaan oli saanut ne omaltaan. Nuo liinat olivat kulkeneet suvussa jo useamman sukupolven ajan, joten en raaskinut niitä poiskaan heittää, vaikken koskaan käyttänyt niitä. Tänä päivänä juuri nuo pitsiliinat tuovat meille juhlan. Kun pyyhin pöydän…
Tiedättekö mikä on tosi hassua? Se, etteivät suomalaiset ole koskaan ennen yhtä sankoin joukoin toivoneet Ruotsin voittavan Euroviisuja kuin tänä vuonna. Ai miten niin? No. Kaikki tietävät, että Suomen edustaja Baselissa on Erika Vikman. Ruotsia puolestaan edustaa KAJ-niminen ryhmä. Oudon tilanteesta tekee se, että molemmat edustajat ovat Suomesta. Monen suomalaisen silmissä he kummatkin edustavat viisulavalla…
Poikkesin tänne ihan vaan riemukasta, mukavaa ja leppoisaa vappua sulle toivottamaan! Meidän vappuaatto valkeni 2/4 perheen kurkkukivulla, joten näyttää siltä, että juhlinta jää munkin syöntiin sohvannurkassa. Mutta kivaahan sekin on, jos vaikka samalla katselee hyvää leffaa. Meillä ei ole mitään erityisiä vappuperinteitä (kuten ei pääsiäisperinteitäkään. Taidetaan olla aika tylsiä juhlijoita, heh). Foliopallot sentään ostetaan joka…
Paavi siunattiin viimeiselle matkalleen viikonloppuna. Nettilehtien klikkiotsikoista päätellen päähuomio hautajaisissa kiinnittyi kuitenkin huonovointisen oloiseen Trumpiin, Ukrainan ja Amerikan presidenttien hetken tapaamiseen sekä pukeutumisen etikettivirheisiin (!!!!) Saimme kauhistella sitä, kuinka muutamalta naiselta puuttuivat käsineet. Parilta oli unohtunut hattu tai suruhuntu päästä. Ja pari miestä oli pukeutunut tummansiniseen pukuun mustan sijaan. Mitä väliä? Viisas ja herttainen mummoni…
Saatat muistaa, kuinka kauhistelin muutama aika sitten keskittymiskyvyn puutetta. Sitä, etten saanut luettua kirjasta sivuakaan, koska ajatus harhaili koko ajan muualle. Tiedätkö – joko keskittymiskyky on palannut tai löysin viimein niin loistavan kirjan, ettei mieli lähtenyt lukiessa lainkaan ohituskaistalle. Ja ensimmäistä kertaa pitkiin, pitkiin aikoihin jäi harmittamaan ainoastaan se, että tarina loppui liian aikaisin. Taitava…