Kolme yötä jouluun on

Blogissa on ollut hiljaista. Olen ollut kaiken syksyn sairastamisen jälkeen umpiväsynyt, joten kaikki vapaampi aika on mennyt levätessä ja koittaessa pikkuhiljaa saada taas maata jalkojen alle. (Ja tutkimukset jatkuvat ensi vuonna, mutta nyt rentoudutaan). Joulua ollaan valmisteltu rauhallisessa tahdissa. Lapset ovat jo niin isoja, että leipomiset on voinut jättää heidän huolekseen (eli ilokseen). Sen kun …

Omanlaisensa äiti

Muistan, kuinka kolmekymmentäkaksivuotiaana kipuilin äidiksi kasvamista. Pitkään odotettu esikoinen oli siinä. Ihana vauva tuhisemassa sängyssään, enkä minä ollutkaan kasvanut synnytyksen yhteydessä äidiksi. Sama henkinen mukula, joka olin ollut jo useamman vuosikymmenen, asui edelleen pääni sisällä, enkä osannut yhdistää sitä noihin muihin näkemiini äiteihin, jotka varmoin ottein nostelivat hauraita kääröjään ja tiesivät tasan tarkkaan, milloin pullomaito …

Maalaisjärki takaisin

Kertokaa etten ole ainoa, joka tämän päivän maailmassa kaipaa takaisin ihan sitä tavallista maalaisjärkeä? Sitä, että jokainen ongelma ei kulje kymmenien eri työryhmien ja asiantuntijoiden kautta, ennen kuin siihen saadaan ratkaisu, (jonka seurauksia perustetaan mittaamaan taas uusi työryhmä). Sitä, että joku uskaltaa ilman kymppitonneja maksavia tutkimuksia antaa jonkinlaisen varmahkon vastauksen siitä, että jos menee sateella …

Hurmaavaa huhtikuuta!

Tätä blogia on perustettu ajatuksissa jo niin kauan, että ihan mahtavaa olla nyt tässä vaiheessa. Olen koululaisesta saakka tykännyt kirjoitella kaikenlaista; runoja, tarinoita, päiväkirjaa – ja hei, kuka muistaa vielä teinarin (teinikalenteri), mihin raapustettiin ne ekat ihastusten nimet sydämin ympäröityinä. Tätä nykyä kirjoittaminen on jäänyt muistilistoihin ja kauppalappuihin, joten ajattelin ottaa vähän ryhtiä ja saada …