Opin lukemaan alle viisivuotiaana. Harjoittelin sitkeästi aakkosia siskon Aapisesta ja muistan vieläkin aamun, kun kirjaimet yhtäkkiä järjestyivät ymmärrettäviksi sanoiksi ja lauseiksi. Riemusta hihkuen luin äidille ääneen sanomalehden artikkelia. Olin löytänyt kokonaan uuden maailman! Tuon ikäiselle paras asia lukutaidossa oli se, etten tarvinnut enää ketään lukemaan minulle. Tuohon aikaan ei ollut nonstoppina tarjolla ohjelmaa telkkarista ja…
Meille tulee Aku Ankka. Tilasin sen joululahjaksi miehelleni jo vuosia, vuosia sitten. Silloin, kun meillä ei ollut vielä lapsiakaan. Tässä yhtenä päivänä selailin hajamielisenä erästä numeroa, kun eteeni tupsahti yhtäkkiä varsin erikoinen (ja siksi myös välittömän huomioni nappaava) sarja. Se näytti tällaiselta. Tarina kertoo tekoälystä, joka yhdistää sanan ja siitä syntyvän mielikuvan. Tottamaar aparaatti menee…
Mieti maailmaa, jossa eletään merkkien varassa. Maailmaa, jossa suuri osa asioista kirjoitetaan lyhentein kokonaisten lauseiden sijaan. Kuvittele aikakausi, jolloin yhä useampi aikuinen on vailla sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa. Mitä se toisi tullessaan työelämälle? Arkielämälle? Entä maailmanjärjestykselle, jolloin suurin valta olisi heillä, jotka osaavat lukea ja käsitellä tietoa? Ja jotka halutessaan voisivat maalata lukutaidottomille juuri sellaisen…
Millaisia blogeja sinä tykkäät lukea? Entä kirjoja? Ostatko lehtiä? Luetko vain hakeaksesi ideoita? Vai etsitkö samaistumisen kohteita? Hullaannutko mukavasta kirjoitustavasta tai vetävistä tarinoista? Vai selaatko mieluummin postauksia, joissa pääosa on kuvilla? Olen pohtinut näitä asioita useammankin kerran viime aikoina, kun kaikki merkit lukemiskulttuurin kuolemasta noin ylipäänsä ovat ilmassa. Äänikirjat nostattavat suosiotaan koko ajan. Lasten lukutaito…