Oli lokakuu ja selasin Instaa. Pysähdyin ihailemaan jonkun suurkaupungin halloweenkoristuksia, jotka olivat ylimaallisen upeita! Ne näyttivät megabudjetin fantasialeffan tehosteilta ja mietin kuinka suuri aika niiden rakentamiseen oli mennytkään. Kunnes lapseni totesi ohimennen, että äiti – kuvat on tehty tekoälyllä. Eivät ole oikeita. Ensin vähän nolotti. Miten olin voinut mennä niin halpaan? Sitten alkoi ärsyttää. Kuinka… Continue reading
Heipähei! Heinäkuun alussa ilmestyvä lastenkirjani Hilja Hui on nyt ennakkotilattavissa mm. Ihanaa iltaa ja kauniita unia! -Erja-
Puhutaan taas hetki lasten (ja miksei aikuistenkin) lukemisesta. Lukutaidon jatkuva rapistuminen on saanut menneinä vuosina paljon palstatilaa. On mietitty miksi ei lueta. On ideoitu miten luettaisiin lisää. Ja nyt viimein (viimein!!) todellinen huoli kännykän vaikutuksesta sekä lukutaidon että keskittymiskyvyn hapertumiseen on alkanut globaalisti nostaa päätään. Kirjakeidas Lukeminen itsessään koetaan useimmiten tylsäksi ja hitaaksi ajanvietteeksi, eikä… Continue reading
Jee! Tänään on viimein se päivä, kun voin laittaa julkiseksi tulevan kirjani kannen ja samalla esitellä uuden hahmoni. Tänä vuonna Suomen koulujen opettajakunta saa nimittäin uuden vahvistuksen. Hän on Hilja Hui, maailman ujoin sijaisopettaja, joka pelkää vähän kaikkea maan ja taivaan välillä. Ihanaa, jännittävää ja samalla niin epätodellista! Hilja Hui oppilaineen on nyt todella matkalla… Continue reading
Charlestonmekot. Pitkät helmikaulanauhat. Otsapannat. Jazzklubit. Saksofoni. Flapper-tytöt. Tanssirevyyt. Avoautot. Jo pelkät sanat saavat olon autuaaksi. Sielussani on ollut ikiajat oma sopukkansa 1920-luvulle, jota myös iloiseksi vuosikymmeneksi kutsutaan. En tiedä mikä tuossa ajanjaksossa kiehtoo niin voimakkaasti, mutta olen kuullut sen kutsun ihan nuoresta saakka. Muistan katselleeni jossakin vaiheessa televisiosarjaa ”The House of Eliott”, jonka tapahtumat sijoittuivat… Continue reading
Siitä on nyt lähestulkoon vuosi, kun matkasin WSOY:lle allekirjoittamaan elämäni ensimmäisen kustannussopimuksen. Kyseessä oli lastenkirja, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. No. Homma edistyy upeaa vauhtia. Lähetin käsiksestä eilen kustantamoon viimeisen, editoidun version tarkastettavaksi. Tänään sain viestin, että teksti on valmis ja siirtyy nyt kuvittajan pöydälle. Olo on yhtä aikaa onnellinen, kiitollinen, nöyrä ja jännittynyt. Oma… Continue reading
Kapteenin lokikirja. Päivä 5. Laivastomme ajautui vuodenvaihteessa väijytykseen. Olemme nyt ajelehtineet viisi päivää holtittomasti valtaisalla koronamerellä, emmekä ole onnistuneet löytämään oikeaa suuntimaa sankan aivosumun keskellä. Miehistöä kaatuu sänkyihin koko ajan vain enemmän, sairastupa täyttyy ja komentosilta on kovin hiljainen. Tänään täytämme aluksen ruokavarastot, jonka jälkeen siirrymme hetkeksi automaattiohjaukselle. Käytiin mieheni kanssa Nokia-areenalla Ismo Leikolan keikalla,… Continue reading
(Tylsä) järki sanoo, että tänään kello 0.00, keskiviikko vaihtuu vain torstaiksi. Sama järki vihjaa, ettei tänäkään vuonna kello 0.00 ilmesty jostain taikatomua, joka pyyhkii maailman huolet pois, tekee kaikista onnellisia ja järjestää sekaiset kaapit aamuun mennessä. Silti järjen takana voltteja heittää riemukas toivo, joka on asettunut jo hyvissä ajoin jonoon uuden vuoden oven taa. Toivo… Continue reading
Blogin joulukuu on kulunut pitkälti ainoastaan satukalenterin parissa ja toivon kovasti, että Neljästä toivomuksesta on ollut iloa! Vuosi on ollut hiljainen julkaisujen suhteen, joten omalla kohdallani tämä satukalenteri täytti jotain puuttuvaa. Olihan Neljä toivomusta-käsis alkujaan tarkoitettu ihan kirjaksi saakka, mutta elämä päätti toisin. (Tarina on kuitenkin mulle mieluinen, enkä halua jättää sitä pöytälaatikkoon, joten oli… Continue reading
Kun olin nuori aikuinen, ajattelin säälinsekaisella kauhulla viisikymppisiä ihmisiä. Miten he olivatkaan niin väsyneitä, ilottomia, inhosivat töitään ja valittivat sarkasmin säestämänä kaikesta. Itse tunsin vasta vapauden ensimmäiset tuulet siipien alla ja tuntui, että ne kantaisivat maailman ääriin ja kaikenmaailman ihmetekoihin. Minusta ei koskaan tulisi väsynyttä aikuista, ajattelin. Ja kuinka sitten kävikään? Pakko myöntää, että maailma… Continue reading
