Kirjoittelin eilen yhtä käsistä. Jonka vaihdoin hetken päästä toiseen. Ja sen toisen vielä kolmanteen. Kun olin käyttänyt kaksi tuntia, saaden aikaan paljon naputusta ja pelkkää tyhjää, alkoi mielessäni pyöriä lause: joskus osaan, joskus en, on taitopuoli oikullinen. Siitä tämä lorunen sitten sai alkunsa. Joskus tekstiä lähtee heittämällä ja sitä saa aikaan monta sivua ihan pienessä… Continue reading
Erilainen elonkorjuu
Katselin Nälkäpeli-leffat ekan kerran kymmenisen vuotta sitten. Silloin ne jäivät jotenkin kaukaisiksi, enkä päässyt ihan jyvälle koko jutusta. Homma näyttäytyi yltiöraakana versiona Big Brotherista, jossa päiväkirjahuoneessa valittamisen sijaan viritettiin toisille tappavia ansoja peliareenalla. Menneellä viikolla katselin uudemman kerran nuo kaikki neljä elokuvaa sekä viimeisimpänä (2024) tehdyn pätkän Balladi laululinnuista ja käärmeistä. Tuo viimeisin osa on… Continue reading
Älä unohda
Olet vanha. Kasvosi ovat ryppyiset, kätesi täynnä maksaläiskiä ja hiuksesi hohtavat hopeaa. Ennen niin tavalliset arkipuuhat ovat muuttuneet vuosi vuodelta haasteellisemmiksi. Oikea päivämäärä tai sana ei aina muistu heti mieleen. Heräät aamulla, syöt, teet aamutoimet. Sitten…. sitten…. Sen jälkeen on taas sama päivä. Päivä täynnä ei mitään. Täyttelet ristikkoa muutaman kymmenen minuuttia. Ehkä luet hieman.… Continue reading
Hämärässä
Inhoan, vihaan nukkumista, joko taas on pakko? Mitä jos kapinaan käännytään, ja tehdään unilakko? * Yötä ei voi hallita, se ei koskaan kysy lupaa, ja vaikka sitä tulemasta kieltäisi, se astuu joka tupaan. * Yö keskeyttää pelit, juuri parhaimmassa kohdassa, ja käskee lelut aina kaappeihin siivota. Sen jälkeen pesulle ja syömään ajaa, sen röyhkeydellä ei… Continue reading
Heipsansaa!
Mitä sulle kuuluu? Tuntuu, että siitä on iäisyys, kun viimeksi olin täällä linjoilla. (Vaikka eihän siitä ole kuin korkeintaan pari viikkoa, mutta tässä iässä aika lentää, usko pois). Minä olen lukenut. Lukenut. Ja lukenut. En ole jumaliste lukenut tällaisella intensiteetillä moniin vuosiin! Ehkä viimeksi joskus teini-iässä (eikä siitä ole pitkääkään aikaa). Hassua, että ihminen joka… Continue reading
Kuka se kissan hännän nostaa
… ellei kissa itse? Tällä kertaa tämä ”kissa” siis nostelee esille arvioita kirjoistaan! Esikoiskirjani on nyt ollut luettavana puolitoista vuotta ja kakkonen reilut puoli vuotta. Homma hanskassa-kirjan painosta on jäljellä parisenkymmentä kappaletta ja Joku Muuta hitusen enemmän. Kumpaakin opusta saa edelleen tilattua minulta: kaneliomena76@gmail.com (Hinta kauttani on 25 euroa ja mukaan tulee kirjanmerkki, jota ei… Continue reading
Torstain murhakerho
Voi kuinka piristävää! Neiti Marple ja Jessica Fletcher ovat saaneet hauskaa seuraa! Ihanat seniorit Richard Osmanin kirjoittama Torstain murhakerho-sarja kokoaa yhteen neljä Coopers Chasen seniorikylässä asuvaa eläkeläistä, joiden erikoisena harrastuksena on kokoontua torstaisin selvittelemään ratkaisemattomia murhia. Mies joka kuoli kahdesti-tarinan tapahtumat aloittaa yhdelle murharyhmän jäsenelle lähetetty kirje. Kyseessä on vierailukutsu, jonka on allekirjoittanut tuttu mies.… Continue reading
Pikaisia kuulumisia
Vesi ei kiehu yhtään nopeammin, vaikka seisoisi hellan vieressä koko ajan. Tämä sanonta on tullut piinaavan tutuksi viimeisten puolentoista viikon aikana, jolloin olen odotellut sähköpostia, jota ei kaikesta huolimatta ole vieläkään kuulunut. Kun alkuviikon tarkastin postin tunnin välein ja aloin jo epäillä yhteyksiä (kaikki roskaposti ja mainokset saavuttivat minut silti), suutuin itselleni. Laitoin puhelimen syrjään… Continue reading
Elokuuta!
Viime viikolla olin toimintakykyinen normaalimpaan arkeen pelkästään tiistain. Kaikki muut päivät menivät enemmän tai vähemmän pää kainalossa – kovien kipujen kanssa liikkuen ja aika paljon makaillen. Tällä viikolla näyttää siltä, ettei yhtäkään hyvää päivää ole tulossa. (Tai onhan tuossa vielä sunnuntai jäljellä. Ehkä se yllättää). Olen käynyt nyt hermostovalmennusta kolmisen viikkoa ja täytyy myöntää, että… Continue reading
Kesän paras sovellus
Sitä ei tarvitse koskaan ladata. Ei muistaa kummallisia salasanoja. Se ei vaadi toimiakseen päivityksiä. Ja selata voi ilman kenttääkin! Se käy kaikille. On jokaisen saatavilla. Ja kulkee vielä helposti mukana! Niin. Kirja. Jälleen kerran täällä lukemisen puolesta! Pus ja hal, Emppu









