Oli lokakuu ja selasin Instaa. Pysähdyin ihailemaan jonkun suurkaupungin halloweenkoristuksia, jotka olivat ylimaallisen upeita! Ne näyttivät megabudjetin fantasialeffan tehosteilta ja mietin kuinka suuri aika niiden rakentamiseen oli mennytkään. Kunnes lapseni totesi ohimennen, että äiti – kuvat on tehty tekoälyllä. Eivät ole oikeita.
Ensin vähän nolotti. Miten olin voinut mennä niin halpaan? Sitten alkoi ärsyttää. Kuinka hemmetissä mistään kuvasta voi tällaisena feikkiaikana enää päätellä onko se aito vai ei? Digiaikana kasvanut nuoriso osaa jollain ihme konstilla erottaa paremmin kuvatulvan seasta ne feikit. Minä keski-ikäinen kahlaan tiedottomuuden suossa ja pohdin joka toisen kuvan kohdalla, uskonko vai enkö.
Tilin päätös
Olen syksyn aikana nähnyt Instassa useamman tilin ilmoittavan joko loppumisestaan tai pitkästä tauosta.
Erään ihmisen tauon syynä oli epärealistisen somen herättämä jatkuva paha olo ja itsensä vertaileminen paremmin pärjääviin somettajiin. Lisäksi hän oli kyllästynyt elämään ruudun kautta, kuvaten kaiken minkä näkee tai mitä tekee. Hän tahtoi alkaa elää elämäänsä. Tuntea. Katsoa. Koskea. Haistella ja maistella. Kaikessa rauhassa ilman kameraa.
En ihmettele päätöstä yhtään, voisin jopa onnitella siitä. Ja veikkaanpa, että kun hän todella pääsee oikean elämän makuun, hän miettii viisi kertaa ennen kuin vaihtaa saavuttamansa mielenvapauden ja -rauhan takaisin somen (joskus niin ahdistavaankin) liekaan.
Pari muuta lopettavaa tiliä olivat valokuvaustilejä. Kummallakin ihmisellä oli pitkä tarina siitä, miksi he päätyivät laittamaan pillit pussiin.
Yksi syistä oli tekoälyn muovaama kuvamaailma, joka eroaa todellisesta kuvaamisesta kuin yö päivästä ja jolla on mahdollista tehtailla mielin määrin otoksia, joita kameralla ei koskaan saisi.
Toinen syy oli aika. Ihmiset jaksavat katsella koko ajan vain lyhyempiä videoita. Tilin omistaja kirjoitti olevan mahdotonta opettaa kuvaustekniikoita suunnilleen viidessätoista sekunnissa, jonka ihminen jaksaa yhteen pätkään keskittyä. Niin hän päätyi sulkemaan Instatilinsä, mutta toivotti tervetulleeksi YouTubeensa, jossa varoitti etukäteen videoiden olevan kunnon mittaisia ja rauhallisen tahtisia.
Älyvapaa maailma
Täytyy myöntää, etten osaa katsoa enää Instan kuvia ja videoita sinisilmäisesti ja se on nostanut välillä pintaan epämääräisen tympeän olon.
Kun selaan somea ja jään kiinni johonkin kuvaan – ihailenko todellisen ihmisen todellista kotia vai tekoälyn tuottamaa unelmaa? Tai kun katson videoita Tiibetin luostarissa asuvasta munkista, joka jakaa ikivanhoja viisauksia – onko hän oikeasti olemassa vai onko joku muokannut omia ajatuksiaan viisaana pidetyn ihmishahmon suuhun?
Minä ja monet muut saman ikäluokan ihmiset muistamme vielä vuodet, kun näkemäänsä pystyi (suurimman osan aikaa) luottamaan täysin.
Jos halusi todistaa jotain olevan olemassa tai menevän tietyllä tavalla, hyvä keino oli ottaa asiasta valokuva. Se oli aitoudessaan lähes kiistaton todiste, mutta on menettänyt tekoälyn myötä täysin merkityksensä.
Kuka meistä haluaa oikeasti asua sellaisessa maailmassa, missä kuka tahansa voi esiintyä netin kautta kenenä tahansa? Tai missä oma kuva voi päätyä mille tahansa sivustolle deepfake-systeemillä käsiteltynä.
Kuka haluaa asua maailmassa, jossa ei voi koskaan olla varma siitä, mikä on oikeasti totta?
Ja olen tietysti kirjoittajana pohtinut tekoälyn luomia kirjoituksia. Tulemmeko joskus sille kynnykselle, jossa tekoäly on jo niin fiksu, että se kirjoittaa kaikki kirjamme ja leffakäsikset? Kuvittaa teokset ja säveltää musiikit?
Totta puhuen…
Maailma on paljon mielenkiintoisempi täysin autenttisena. Juuri sellaisena, kuin me sen edessämme näemme. Ilman filttereitä. Ilman muokkauksia. Ilman muutoksia.
Ja vaikka vanha totuus sanoo, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ei se tänä tekoälyn ja muokkauksen aikana pidä enää paikkaansa. Hyvänä esimerkkinä toimii onni.
Jos kaikki somen kuvissa näkemämme onnellinen elämä virheettömine koteineen ja täydellisine ihmisineen olisi totta, miksi yhteiskuntamme pahoinvointi silti kasvaa koko ajan?
Talvista keskiviikkoa!
-Erja-