Nimi: Blogimaailmassa Emppu. Siviilissä Erja. Synttärit: Joulukuun kahdeksas Horoskooppi: Tulisieluinen jousimies Ikä: 44 Ammatti: Kaupan alan yrittäjä Perhe: Mies, lapset 8 ja 13 sekä kaksi maltankoiraa Lucky & Happy Harrastukset: Rakastan kaikkea luovaa. Sisustussuunnittelua, puutarhaunelmia, piirtämistä, kirjoittamista sekä askartelua. Lukeminen on puoli elämää (on aina ollut). Liikunta on myös tärkeä henkireikä kaiken keskellä. Arkea jaksaa… Continue reading
Kategoria: arki
Varoitus. Sisältää narinaa
-Moi, mitäs teitte kesällä? -Nooo, ei me mitään erityistä. Vietettiin puolet kesäkuusta ja koko heinäkuu sisällä kaihtimien takana. Hellettä paossa. Siinähän se sitten meni. Se kesä. Nyt voikin jo palata kouluun ja töihin. Aina sanotaan ettei saa valittaa, kun on kerrankin lämmintä, mutta kai tässä vähän purnata saa. Olen nimittäin jo useamman ihmisen kanssa keskustellut… Continue reading
Mökkihöperö
Kun me etsittiin talviasuttavaa mökkiä kolme vuotta sitten, teki välillä mieli heittää hanskat tiskiin. Mieleistä ei tahtonut löytyä millään, saati sellaista, joka olisi sopivan ajomatkan päässä. Meidän entinen mökki, joka oli todellakin vain kesämökki (siellä ei tarjennut millään lokakuuta pidemmälle), sijaitsi kahden tunnin matkan päässä. Se oli liian paljon päiväkäyntejä ajatellen, jos halusi ehtiä tehdä… Continue reading
Hei kevät!
Tiedättekö – keväästä on tullut mulle vuosi vuodelta kaksipiippuisempi juttu. Toisaalta on hurjan ihanaa, että valo lisääntyy ja päivä pitenee. Toisaalta se tietää myös sitä, että hommat lisääntyvät sisältä pihalle ja ne valoisatkin päivät tuntuvat pian loppuvan kesken. Lisäksi keväällä on aina sellainen olo, että tekee suorastaan syntiä, jos hilloaa joskus neljän seinän sisällä lukemassa,… Continue reading
No nyt on siistiä!
Tiedätkö sen, kun ostat uusia vaatteita ja alat etsiä niille säilytyspaikkaa? Avaat kaapin, joka alkajaisiksi romauttaa alas hyllyllisen vanhoja ”tavoitevaatteita”. Rekkikaappikaan ei auta asiaa, kun tanko taipuu jo valmiiksi painonsa alla. Tilaa ei siis ole uusille, muttei kyllä vanhoillekaan. Jep. Järjestelyn paikka. Tällä hommalla on paha tapa laajentua. Siis toooodella paha tapa. Samalla se vie… Continue reading
Maski. Pakko.
Muistan, kun mieheni viime keväänä toi kotiin ekan maskipaketin. Fiilis oli vähän kuin lapsilla naamiaisissa. Kokeiltiin niitä, hassuteltiin, venytettiin Boratin malliin kalsareiksi ja muksut ompelivat kolmesta maskista jopa kuopuksen nukelle laskuvarjon. Maski oli jännittävä, salaperäinen ja siinä oli uutuudenviehätystä. Nyt meidän kuherruskuukausi on ohi. Suhteemme on alkanut arkipäiväistyä ja muuttunut rutiiniksi. Toisen piirteet (kuten kosteuden… Continue reading
Grimm bros
Olen joskus kuvitellut mielessäni Grimmin veljeksiä iltanuotion äärellä. -Joo ja sitten se ukko kiipeäisi sitä lettiä pitkin sinne torniin! Mutta letin päässä olisikin noita ja ukko pelästyisi ja putoaisi alas. Heitätkö mulle yhden kyljyksen sieltä? -Aivan! Loistoidea! Ja hei! Äijä putoaisi vielä… ööö… piikkipensaaseen, joka puhkoo sen silmät ja… ja… sokeuttaa sen. Annatko kastikkeen tähän… Continue reading
Liu-lau laskiaista
Vanhaan tapaan kirjoittelen toisinaan päiväkirjatyylisen postauksen päivästäni. Seuraavassa juurikin sellainen. (Tosin tässä korona- ja etätyöaikaan on pakko sanoa, että aika vähissä ovat päivien vaihtelu ja tapahtumat). Tiistai 16.02.21. klo 7-12 Yleensä mun ei juurikaan tee herättyäni mieli ruokaa, mutta tänä aamuna heräsin aivan tajuttoman nälkäisenä. Energiavajeesta sain kiittää koko edellisen päivän jyllännyttä migreenin ennakko-oireistoa, joka… Continue reading
Rentouttava ruokaohjelma
Olen tykännyt aina katsella, kun joku asiansa osaava tekee ruokaa tai leipoo. Siinä on jotain lähes hypnoottista. Nuoremmilta vuosiltani muistan äärimmäisen hyvin Nigella Lawsonin sekä Jamie Oliverin kokkiohjelmat. Oliverin ohjelmassa purivat vauhti ja ammattilaisen varma ote. Lawson vei pisteet aistillisuudesta. Nigellan keittiössä ruoanlaitto kun lähenteli melkein kulinaarista esileikkiä mehukkaine kuvakulmineen ja nautinnollisine maisteluineen. Lemppareitteni joukkoon… Continue reading
Koronan puuduttama
Eilen, kun makasin leikkipuistossa selälläni, tipahdettuani keinulaudalta maahan, nauroin niin, että vesi valui silmistä. Olin mennyt laudalle vastapainoksi meidän kuopukselle, enkä ottanut varmaan tarpeeksi hyvin kahvasta kiinni. Liu’uin liukkaalla puulla ajatustakin nopeammin taaksepäin ja makasin hetken kuluttua koivun juurella. Tilanne oli niin huvittava, että lähinnä mietitytti, ettei kukaan vaan nähnyt mun noloa kaatumista. Tänään ei… Continue reading










