Tekstistäni ”Oma polku” on nyt tullut biisiversio Youtubeen. Sen on tehnyt Granpa Fautrix, joka on aiemminkin saattanut runojani kauniisiin, melodisiin muotoihin. Käy kuuntelemassa biisi tästä. Se kulkee nimellä ”Arvoton”. Jos jäät kaipaamaan vielä tekstiversiota runosta, se löytyy tämän linkin alta. Granpa Fautrix kirjoittaa todella koskettavia ja samaistuttavia tekstejä elämän monelta osa-alueelta. Niitä voi käydä lukemassa… Continue reading
Sinä, joka mietit tänään uskallatko ottaa askelen uudelle polulle, älä suotta mieti enää. Ota se. Sinä, joka juuri nyt epäröit tunteen ja järjen välillä, pysähdy hetkeksi kuuntelemaan kehoasi. Jos koko kroppa huutaa toisen valinnan kohdalla ei (!!!) ja toisen kohdalla olo täyttyy helpotuksella, tiedät oikean vastauksen. Kuuntele sitä. Sydämesi valinta tuntuu hyvältä varpaissa saakka. Sinä,… Continue reading
Teidän olisi ehdottomasti pitänyt olla kärpäsinä katossa, kun yritin eilen ladata kuopuksen puhelimelle Minecraftia. Joku saattaa muistaa, että olen ihan käsi kaikessa, mikä koskee sovelluksia, latauksia, ohjelmistoja ja niin edelleen. En siis puhu kyseistä kieltä lainkaan. En edes alkeita. Mulla oli apuna tekoäly ja useampikin nettiohje siihen, miten ostetun pelin pystyy jakamaan omalta puhelimeltaan lapselle,… Continue reading
Kun aloin kuusi vuotta sitten lähetellä ensimmäisiä käsikirjoituksia kustantamoille, minua kiinnosti sama asia, mikä empiirisen nettitutkimuksen jälkeen näyttää kiinnostavan useampaa muutakin. Mikä on kustantamoiden vastausaika? Oman kokemukseni mukaan keskimääräinen aika on pari-kolme kuukautta. Ja tämäkin riippuu kustantamosta ja sen hetkisestä kiiretilanteesta siellä. Olen ymmärtänyt, että käsiksiä tulee niin paljon, että niitä karsivilla kustannustoimittajilla on kädet… Continue reading
Heipähei! Heinäkuun alussa ilmestyvä lastenkirjani Hilja Hui on nyt ennakkotilattavissa mm. Ihanaa iltaa ja kauniita unia! -Erja-
Siitä on nyt lähestulkoon vuosi, kun matkasin WSOY:lle allekirjoittamaan elämäni ensimmäisen kustannussopimuksen. Kyseessä oli lastenkirja, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. No. Homma edistyy upeaa vauhtia. Lähetin käsiksestä eilen kustantamoon viimeisen, editoidun version tarkastettavaksi. Tänään sain viestin, että teksti on valmis ja siirtyy nyt kuvittajan pöydälle. Olo on yhtä aikaa onnellinen, kiitollinen, nöyrä ja jännittynyt. Oma… Continue reading
Kapteenin lokikirja. Päivä 5. Laivastomme ajautui vuodenvaihteessa väijytykseen. Olemme nyt ajelehtineet viisi päivää holtittomasti valtaisalla koronamerellä, emmekä ole onnistuneet löytämään oikeaa suuntimaa sankan aivosumun keskellä. Miehistöä kaatuu sänkyihin koko ajan vain enemmän, sairastupa täyttyy ja komentosilta on kovin hiljainen. Tänään täytämme aluksen ruokavarastot, jonka jälkeen siirrymme hetkeksi automaattiohjaukselle. Käytiin mieheni kanssa Nokia-areenalla Ismo Leikolan keikalla,… Continue reading
(Tylsä) järki sanoo, että tänään kello 0.00, keskiviikko vaihtuu vain torstaiksi. Sama järki vihjaa, ettei tänäkään vuonna kello 0.00 ilmesty jostain taikatomua, joka pyyhkii maailman huolet pois, tekee kaikista onnellisia ja järjestää sekaiset kaapit aamuun mennessä. Silti järjen takana voltteja heittää riemukas toivo, joka on asettunut jo hyvissä ajoin jonoon uuden vuoden oven taa. Toivo… Continue reading
Blogin joulukuu on kulunut pitkälti ainoastaan satukalenterin parissa ja toivon kovasti, että Neljästä toivomuksesta on ollut iloa! Vuosi on ollut hiljainen julkaisujen suhteen, joten omalla kohdallani tämä satukalenteri täytti jotain puuttuvaa. Olihan Neljä toivomusta-käsis alkujaan tarkoitettu ihan kirjaksi saakka, mutta elämä päätti toisin. (Tarina on kuitenkin mulle mieluinen, enkä halua jättää sitä pöytälaatikkoon, joten oli… Continue reading
Kun olin nuori aikuinen, ajattelin säälinsekaisella kauhulla viisikymppisiä ihmisiä. Miten he olivatkaan niin väsyneitä, ilottomia, inhosivat töitään ja valittivat sarkasmin säestämänä kaikesta. Itse tunsin vasta vapauden ensimmäiset tuulet siipien alla ja tuntui, että ne kantaisivat maailman ääriin ja kaikenmaailman ihmetekoihin. Minusta ei koskaan tulisi väsynyttä aikuista, ajattelin. Ja kuinka sitten kävikään? Pakko myöntää, että maailma… Continue reading
