Huomenna 08.04.22. ilmestyy Netflixiin lastensarja, jota meidän porukka on jo odotellutkin. Tykätään lasten kanssa äärettömyyksiin saakka Dr. Seussin Hortonista sekä Grinchistä, joten oli ihan pakko tutustua saman kirjailijan Vihreitä munia ja kinkkua-kirjasta tehtyyn ohjelmaankin. Ja voin todella suositella ainakin ykköskautta. Jaksoissa seikkailevat toistensa vastakohdat – iloinen ja reipas Sam I Am sekä äreä ja epäsosiaalinen…
Ensimmäinen kuukausi vailla työtä on ollut täynnä monenmoisia tunteita. Ensin ympärivuorokautisen vastuun loppuminen tuntui fyysisenä keveytenä. Sen jälkeen seurasi ahdistus siitä, löydänkö enää loppuikänäni mitään, minkä hallitsen niin hyvin, kuin edellisen ammattini. Tämän vaiheen jälkeen kipuilin sitä, mikä mun paikkani enää maailmassa on. Nyt olen päässyt kohtaan, jossa suunnittelen tulevaa ja olen alkanut miettiä, miten…
Kuinka moni on kirjoittanut ihan oikeita rakkauskirjeitä murulleen? Kynäillyt aitoja paperiversioita persoonattomien puhelinviestien sijaan? En edes muistanut sellaisia tehneeni, mutta taas kerran vaatekaapin karsintasiivous yllätti. Sen lisäksi, että löysin neljä laukkua, joita en muistanut olevan edes olemassa, törmäsin myös laatikkoon, jonka kyljessä lukee mun ja mieheni nimet. Sydämen kanssa. Huomenna 01.04. on paitsi Aprillipäivä, myös…
Tämän päivän maailmantilanne ahdistaa monia. Mukaanlukien itseni. Toisinaan sitä jopa miettii, mitä hyötyä mistään enää on. Pohtii, miksi tehdä yhtään mitään, jos ollaan jo muutenkin kolmannen maailmansodan portilla. Suuren tuhon edessä. Tämän mielen maailmanlopun keskellä, koputtaa aina lopulta oveen kuitenkin järki, joka latoo tosiasioita eteen. Komentaa katsomaan tulevaisuuteen ja elämään kuten ennenkin. Rauhoittumaan ja keskittymään…
Käsi ylös, kuka kaipaa ihan tavallista arkea. Sitä, joka puuduttaa, jumittaa, tylsistyttää ja saa huokailemaan tapahtumattomuudellaan. Sitä, jonka keskellä ei enää muista onko kevät vai syksy, maanantai vai perjantai, koska kaikki päivät sulautuvat toisiinsa. Mulle ainakin tänne yksi sellainen, kiitos. Ja jos saa pyytää, niin vakkarisopimuksella, ilman koeaikaa. Eikä tarvitse laittaa lahjapakettiin. Pienen ihmisen pää…
Niin siinä kävi, että vaihdettiin meidän talvilomaviikko mökillä kahteen viivaan koronatestissä. Tauti, jota ollaan juostu karkuun nyt kaksi vuotta, sai meidät vihdoin sisäkaarteessa kiinni. Mulla oli edellinen viikko täynnä ihmeellisiä päänsärkyjä. Kummaa jomotusta silmien yläpuolella. Kuitenkaan ilman varsinaista särkykohtausta. Tiedä sitten tekikö tauti niiden aikana jo tuloaan. Merkillisin hetki tuli kuitenkin torstaina, jolloin esikoinenkin jäi…
Kun tämä kysymys esitetään ihmisille, suuri osa meistä kertoo ensin oman ammattinsa. Mukaanlukien itseni. Olen Erja, 45-vuotias kaupan alan yrittäjä ja kahden lapsen äiti. Siinäpä se. Mutta. Mitä jos et saisikaan kertoa ammattiasi lainkaan? Kuka silloin olisit? Miten esittelisit itsesi lyhyesti? Ja kaikkein tärkein kysymys – arvostaisitko itseäsi sellaisena? Ilman ammatin tuomaa turvaverkkoa tässä työtä…
Minä, joka yleensä välttelen lääkäreitä viimeiseen saakka, olen nyt joutunut tutustumaan suomalaiseen terveydenhuoltosysteemiin pidemmän kaavan kautta. (Ja jottei tulisi väärinkäsityksiä, kerron heti alkuun saaneeni hyvin ystävällistä palvelua jokaisessa paikassa). Syksystä alkaen olen käynyt sekä julkisella, että yksityisellä. Puhunut lukemattomia kertoja hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Musta on otettu magneettia, monenlaista röntgenkuvaa, astmatutkimuksia jne. Osan labroista olen…
Moni tietää Riverdancen. Se nousi hetkessä maailman tietoisuuteen Irlannissa pidettyjen Euroviisujen väliaikaohjelmasta, vuonna 1994. Riverdance taitaa olla tanssiryhmän nimi (?), mutta moni (itseni mukaanlukien), kutsuu siten tuota kiehtovaa tanssia. Tanssia, jonka juuret ovat Irlannissa, mutta johon on onnistuneesti yhdistelty mm. flamencoa sekä steppausta. Olin Dublinin viisujen aikaan itse lukion tokalla ja muistan istuneeni television edessä,…
Olen aina lukenut ihaillen tarinoita ihmisistä, jotka ovat tarttuneet hetkeen. Hypänneet pois tutusta ja turvallisesta, tietämättä itsekään, mihin lopulta päätyvät. Näistä irtiotoista on usein seurannut kyseisille ihmisille onni. Seesteisyys ja rauha. Elämä, joka tuntuu vihdoinkin omalta. Jokainen tietää tunteen, kun puuduttaa. Kun elämässä jokin jumittaa paikoillaan, mutta silti ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Muutos pelottaa….