Tiedätkö sen tunteen, kun odotat jotain, eikä se sitten olekaan sellaista, kun olit odottanut? Me ollaan oltu perheen kanssa maaliskuun koronakaranteenin alusta lähtien aika paljon keskenään. Kakskytneljäseitsemän. Seitsemän päivää viikossa. Välillä mökillä, välillä kotona. Mies nyt kävi parilla työmatkalla tuossa viruksen suvantoaikana, mutta itse en ole käynyt vielä edes kaupassa. Kirjasto, fyssari ja kampaaja ovat…
Tekijä: erja
Paljon onnea vaan!
Meidän esikoinen täytti viime sunnuntaina kaksitoista. Uusia ikävuosia juhlittiin discoteemalla. Olin itse aikoinani viimeisen päälle bilehile ja sukkuloin yökerhoissa kuin kala vedessä. Harrastin jazzbalettia sekä showtanssia ja harjoitusten muuveja oli aina kiva kokeilla kovaan musiikkiin kunnon tanssilattialla ja isossa tilassa. Eipä siis ihme, että olen siirtänyt nuoruuden tanssi-intohimoni myös nykypäivään ja meillä on lasten kanssa…
Syömään!
Olin 32-vuotias, kun meidän esikoinen syntyi. En ole koskaan ollut mikään hyvä ruoanlaittaja (kuten ei puolisonikaan) ja meidän ruokavalio oli koostunut pitkälti eineksistä, keitetystä makaronista sekä grilliruoasta asuessamme vielä kahdestaan. Vauvalle halusin kuitenkin tarjota kotiruokaa ja niinpä mun oli opeteltava itse säännöllisen syömisen lisäksi edes jonkintasoinen kokkaaminen. Edelleenkään ruoanlaitto ei kuulu lempipuuhiini. Leipominen on mielestäni…
Voi hammaskeiju minkä teit!
Kuinka paljon murhetta voikaan tuoda tullessaan satuhahmo, joka äidin harvalla päällä varustettuna unohtaa illan väsymyksessä tärkeän tehtävänsä? Ekaluokkalaiselta irtosi ties kuinka mones maitohammas. Osan niistä hän on säästänyt pussiin (en tiedä miksi), kaksi hän on jättänyt hammaskeijun noudettavaksi. Olen puhunut hänet ympäri (samoin kuin esikoisen aikanaan) tuosta klassisesta ajatuksesta, että irronnut hammas tulisi jättää tyynyn…
Dekkaristien kuningatar
Tämän tekstin päähenkilö kuuluu maailman käännetyimpien ja myydyimpien kirjailijoiden joukkoon. Itse jäin hänen kirjojensa lumoihin jo nuorena aikuisena ja tuo taika on säilynyt muuttumattomana näihin päiviin saakka. Nykyään, kun kirjoja luetaan niin vähän, mua kiehtoo entistä enemmän se, että tämän naisen keksimät kaksi salapoliisihahmoa tunnetaan edelleen ympäri maailman. Siis oikeasti! Sadan vuoden jälkeenkin. Sillä kun…
Mökillä
Ärsyttävää, kun olen julkaissut eilen kirjoittamani tekstin tänään jo kolme kertaa, eikä sitä ole näkyvissä Blogit-sivustolla vieläkään. (”Ihanaa olla 40+” löytyy ainakin suoraan mun entisiltä sivuilta, vaikkei Blogien kautta sitä lukemaan pääse.) No, anyway… Kohta on elokuu ja parin viikon päästä pitäisi osata taas herätä ajoissa viitenä päivänä viikossa. Pää huutaa jo valmiiksi suurta aikaerorasitusta….
Ihanaa olla 40+
Sain niiiiiin makeat naurut tässä eräänä iltana, kun Instagram ilmoitti minun saaneen viestin. Se oli (yllätysyllätys) joltakin nuorelta, ulkomaalaiselta tyypiltä, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Viestissään hän kertoi, että hänen on muutettava pikapuoliin Suomeen ja voisinko minä tuolloin olla hänen ”sugarmamansa”. No, näihin yhteydenottoviesteihin on jo totuttu laajemmaltikin. Niitä tulee sekä Instassa, että Facessa ja…
Puutarha rakentuu (osa 2)
Tämän pihapostauksen ekassa osassa odoteltiin kuntan asennusta ja oltiin hahmoteltu kävelysiltojen paikat sorapoluilla. Kuntta saapui toukokuun lopulla ja paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen. Myös ne suunnitelmat… ne ovat muuttuneet aika paljon alkuperäisistä. Sekä helpommin toteutettaviksi, että meidän perheen tarpeisiin paremmin sopiviksi. Esimerkiksi: Kiveys ja pitkospuut muuttuivat puiseksi patioksi. Kukkapenkkiosiosta tehdäänkin nuotiopaikka ja kukkapenkkejä sijaistamaan…
Ihana mansikkapaikka
Meille on vuosien saatossa muodostunut kiva kesäinen mansikkaperinne. Vaikka lähimarketista saisi marjansa lähempää, me käydään silti aina samalla puutarhalla, noin kolmen vartin matkan päässä. Syy siihen on tunnelmainen miljöö, joka Pälkäneellä sijaitsevalla Niitty-Seppälän tilalla vallitsee. Eikä tämän aamun asiakasmäärästä päätellen olla ainoita, jotka siellä viihtyvät. Toinen parkkipaikka oli täynnä jo yhdeltätoista aamupäivällä. Niitty-Seppälästä ei haeta…
Kun arjesta tuli luksusta
Meillä kävi aika säpinä tänä aamuna. Lapset etsivät touhulla siistiä ja kaunista päällepantavaa, hiuksia harjattiin taidokkaille kiemuroille ja tytön ranskanlettiin kiedottiin muuhun asuun mätsäävä nauha. Minä levitin hartaudella ripsiväriä, taiteilin pitkästä aikaa kajalrajaukset ja turhamaisuuksissani tupsautin vielä puuteritkin ympäri naamaa. Mietin pitkään laitanko verkkaria vai suorempaa housua, toppia vai pitkähihaista. Ja hiukset – nutturalle vai…