Heihei! Seuraava teksti on ”ei niin kaupallinen” yhteistyö oman itseni kanssa, sillä lupasin kertoa täällä hieman tulevan satukirjani taustasta. Samalla kuitenkin listaan paikkoja, joista kirjaa voi tilata jo nyt ennakkoon, joten siksi ”kaupallisuusvaroitus”. Kirjan aihe löytyi jo useampi vuosi sitten. Pyörittelin sitä päässäni pitkään, sillä halusin löytää oikean lähestymistavan asiaan, joka aikuisten maailmassa herättää suuriakin… Continue reading
Tekijä: erja
Jännän äärellä
Niin ne lapset taas lähtivät opintielle. Toinen neloselle, toinen ysille. Viimeiset kolme viikkoa olen koittanut viettää lomalomaa. Tarkoittaa sitä, että läppäri on maannut toimiston laatikossa keräämässä pölyä ja päässä jatkuvasti pyörivä tarinoiden ideariihi on levännyt mielikuvahiekkarannalla. Sen myötä myös vaatehuoneen siivousprojekti siirtyi syksyn alkuun, samoin vaatekaappien karsintakierros. Viikkosiivouksetkin jäivät päällisin puolin pyyhkäisyiksi. Siksi siis mun… Continue reading
Synttäreitä ja zentoutumista
Heipsansaa ihanaiset! Meidän esikoinen täytti viisitoista ja ensi kertaa koskaan pidettiin juhlat mökkimaisemassa. Hieman jännitti tarjoiluiden osalta säilytystilan riittävyys, sillä kylmähyllyä on joskus vähänlaisesti myös omille arkitarvikkeille, mutta kaikki sujui oikein mainiosti. Mökkiuuni on vähän… no… omalaatuinen. Se polttelee tasaisen epätasaisesti kaikki ruoat, joita olen onnistuneesti valmistanut kotona samoilla lämpötiloilla ja samoilla ajoilla. Niinpä mua… Continue reading
Kirja keski-iästä sinkkumarkkinoilla
Pari viikkoa sitten lähdin lapsen kanssa kirjastoon kristallinkirkkaalla ajatuksella – palautamme suurin piirtein sataviisi opusta ja lainaamme korkeintaan kymmenen uutta. Pääsyypää tuohon armottoman tylsään suunnitelmaan oli ”huono kunto” päiväni, jolloin hammastikkuun liimatut höyhenet ovat ainoat, jotka jaksan kantaa ilman loppuiltaista selkäkramppia. Luotin myös siihen, etten tällä hetkellä löydä itse mitään lainattavaa kaunokirjallisuuden parista. Mulla kun… Continue reading
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Mulla on reuma. On ollut jo 45 vuotta. Voisikin sanoa, että kokemusasiantuntijuutta siltä puolelta alkaa löytyä useammankin litran mitalla. Niin hyvässä kuin pahassa. Kun on sairas täällä terveiden valtakunnassa, tuntee olonsa toisinaan hyvin yksinäiseksi. Sen vuoksi tunsin löytäneeni ihan uuden maailman, kun bongasin Instasta ihmisiä, joilla kaikilla on jokin samantyyppinen – hyvin paljon elämää rajoittava,… Continue reading
Tunteiden juhla
Meillä vietettiin juhannuksen päätteeksi esikoisen rippijuhlia. Istuessani siellä kirkon penkissä katsomassa, kun kummit seisoivat lapseni takana siunaamassa häntä, lensin ajatuksissani viisitoista vuotta taaksepäin. Hetkeen, jossa vauva oli tuon samaisen kummin sylissä. Siunattavana samojen käsien alla omissa ristiäisissään. Tuo ajatus nostatti pieneen hetkeen monenlaisia tunteita. Kiitollisuutta siitä, että siskoni vaikeiden sairausvuosiensa jälkeen oli siinä. Alttarilla miehensä… Continue reading
Ne uudet tuulet
Muistanette, että jättäydyttiin mieheni kanssa pitkältä yrittäjänuralta tyhjän päälle viime vuoden helmikuussa? No. Hän osti tässä sitten seuraavan huoltoaseman. (Jep. Homma on selvästi hänellä verissä). Sen verran eroa meidän edellisiin asemiin on, että tämä on ainakin aluksi pelkkä kylmäasema eli siellä voi vain tankata. Kahvilapalveluita ja muuta sisäkauppaa katsellaan sitten ajan kanssa myöhemmin. Mieheni haki… Continue reading
Meidän viikko
Tämän viikon maanantaiaamu aukeni ihanaan puheensorinaan, kun kuopuksella oli kaksi kaveria yökylässä. Edellisiltana lapset olivat juosseet uimassa ja suppailemassa sekä katselleet vielä leffan illan päätteeksi, joten nukkumaanmeno venähti lähemmäs yhtätoista. Silti he nousivat aamulla seitsemältä ja istuivat jo pelaamassa Labyrinttia eteisen lattialla yöpuvuissaan, kun itse vasta hiivin kohti keittiötä ja pyyhin unihiekkaa pois silmistäni. Muistan… Continue reading
Ennen ja jälkeen
Tein kolme vuotta sitten postauksen meidän takapihan muutoksesta. Otin tässä viikonlopun kauniissa säässä kuvat samoista paikoista, jotka silloin olivat täyden myllerryksen kourissa. Oli hauska verrata, miltä ne näyttävät nyt, kun kuntta (siirretty metsänpohja) sekä kasvillisuus ovat ehtineet asettua ja hiukan kasvaakin. Ensimmäinen kuvapari on rinteestä, jonka viettävyyttä tasoitettiin ylijääneellä maalla. Se haluttiin jättää enimmäkseen pelkälle… Continue reading
Shoppailua netissä
Leluakatemia Tilasin lapsille joulun alla kännyköihin kivat suurennuslasit Leluakatemiasta. Niiden kautta on ollut nyt kesän tullen hauska tiirailla pensaan lehdillä kirmaavia pikkuotuksia, kuvata kukkasen terälehdessä kimaltavaa aamuista kastepisaraa jne. Noiden luuppien saatavuudesta en enää tiedä, mutta Leluakatemian sivuilla kannattaa poiketa ihan muutenkin. Siellä on vaikka mitä hauskaa pienille ja suuremmillekin maailmantutkijoille. Hankin sieltä myös mikroskoopin… Continue reading










