Tämän tekstin päähenkilö kuuluu maailman käännetyimpien ja myydyimpien kirjailijoiden joukkoon. Itse jäin hänen kirjojensa lumoihin jo nuorena aikuisena ja tuo taika on säilynyt muuttumattomana näihin päiviin saakka.
Nykyään, kun kirjoja luetaan niin vähän, mua kiehtoo entistä enemmän se, että tämän naisen keksimät kaksi salapoliisihahmoa tunnetaan edelleen ympäri maailman. Siis oikeasti! Sadan vuoden jälkeenkin. Sillä kun puhutaan neiti Marplesta ja Hercule Poirotista, moni tietää, kuka heidät on luonut, vaikka ei olisi lukenut koskaan dekkarin puolikastakaan. Olisi ihan mahtavaa olla niin tunnettu kirjailija!
Kyse on tietenkin Agatha Christiestä, salapoliisitarinoiden kruunaamattomasta kuningattaresta. Ja olen todella, rehellisesti sitä mieltä, että jokaisen pitäisi elämänsä aikana lukea edes yksi hänen kirjoistaan.
Omia suosikkejani tähän asti lukemistani ovat:
1) Kaikki päättyy kuolemaan
2) Eipä aikaakaan niin voi kauhistus
3) Eikä yksikään pelastunut
Mulla on monenlaisia lukukausia. Joskus luen pelkkiä hyvinvointioppaita, toisinaan kevyttä kirjallisuutta, joinain kautena pelkästään sarjakuvia ja joinain vain dekkareita. Yksi kausi kestää yleensä muutaman viikon. Ja kuten tämänkertaisesta aiheestani arvata saattaa, on dekkarikausi ollut viime viikot parhaimmillaan. Nämä allaolevan kuvan viisi kirjaa olen lukenut juhannuksen jälkeen ja eilen aloitin ”Stylesin tapauksen”, joka on Christien vuonna 1920 julkaistu esikoisteos.
Tästä kuvan viisikosta poikkeavin ja lopulta kaikkein koukuttavin oli tuo listassanikin mainittu ”Kaikki päättyy kuolemaan”. Tarina on muihin Christien kirjoihin verrattuna poikkeuksellinen sikäli, että sen tapahtumat on sijoitettu vanhaan Egyptiin. Kirja sisältää jännittävän murhamysteerin lisäksi kiintoisia kuvauksia sen ajan elämäntyylistä, uskomuksista sekä egyptiläisistä jumalista.
Christien kirjoissa on aina yllättäviä käänteitä ja syyllistä on miltei mahdoton arvata. Kun tekijä vihdoin viimeisillä sivuilla paljastuu, on ihan timanttista, kun lopuksi kerrotaan yksityiskohtaisesti miten murhat tehtiin ja mikä oli niiden motiivi.
Suuri osa hänen kirjojensa murhista toteutetaan myrkyttämällä. Tämä sopii hyvin kuvaan, sillä Agatha Christie työskenteli ennen kirjailijan uraansa apteekissa ja tiesi sen vuoksi paljon erilaisista lääkeaineista sekä niiden vaikutuksesta. Myrkyllä suoritetut murhat ovat myös vaikeampia selvittää, sillä joidenkin lääkeaineiden vaikutus on kasautuva ja tappaa uhrinsa pikkuhiljaa. Tämä saa myös sen aikaan, että epäiltyjä on alkuhetkellä aina roppakaupalla, kunnes he tarinan edetessä joko itse kuolevat tai heidät osoitetaan syyttömäksi tavalla tai toisella.
Olin iloisesti yllättynyt siitä, kun kutoselle menevä esikoisemme halusi viikko sitten tutustua yhteen Christien kirjaan, kuultuaan mun kehuvan sen yllätyksellisyyttä miehelleni. Esikoinen lukee yleensä vain Aku Ankkoja, joten tuollainen sivujuonne dekkarimaailmaan oli enemmän kuin tervetullut vaihtelu. Hän luki tarinaa todella tiiviisti (koska hyviä kirjoja ei vaan voi laskea käsistään pois) ja mysteerit oli selvitetty hänen osaltaan jo kolmen päivän kuluttua. Hän tykkäsi ja aikoo lainata itselleen vielä toisenkin Christien.
Olen myös katsonut pari Christien teokseen pohjautuvaa elokuvaa. Ainakin tuo viikonloppuna tullut, ”Eipä aikaakaan niin voi kauhistus”-kirjaan perustuva leffa, oli aika laimeasti toteutettu, eikä vastannut näkemältäni osin paljoakaan kirjan tapahtumia. Jos olisin päättänyt tuon elokuvan perusteella luenko kirjan, olisin jättänyt sen hyllyyn.
Tosin sekin vaikuttaa, että luettuasi ensin kirjan, olet muodostanut itse jo kuvan henkilöistä ja ympäristöstä, jossa kaikki tapahtuu, eikä se useinkaan vastaa valkokankaan todellisuutta. Ainoa elokuva, jossa päähenkilöt näyttivät vähääkään siltä, millaisiksi olin heidät jo lukiessani kuvitellut oli ”Himoshoppaajan salaiset unelmat”.
Kuinka pienestä voikaan joskus olla kiinni, että joku kirjallisuuden tähti jäisi kokonaan syttymättä. Uudessa painoksessa kirjasta ”Stylesin tapaus” on alkupuhe, jossa kerrotaan tämän esikoisteoksen synnystä sekä samalla Christien dekkaristiuran alusta. Tämä hämmästyttävä ura sai alkunsa vedonlyönnistä siskon kanssa. Sisko oli väittänyt, ettei Agatha osaisi kirjoittaa hyvää salapoliisitarinaa.
Osasi hän. Loppu onkin historiaa.
Christietä suositellen,
Emppu
FB @kaneliomena76 ja IG @emppu76
