Toisinaan, kun aikuisiällä kipuilee outouksiensa kanssa, sitä miettii minkälaisen diagnoosin olisi mahtanut saadakaan, jos olisi lapsuudessa tällaisilla ominaisuuksilla mennyt tutkimuksiin. Sillä se tässä matkan varrella on neljänkymmenen vuoden aikana tullut varmaksi, että ns. ”normaalin kirjoissa” ei ole täällä kukaan. Omaa toimintaani kautta elämän on leimannut eräänlainen perfektionismi asiassa kuin asiassa. Toisinaan mielen joustamaton kaipaus siistiin…
Meidän pääsiäinen
Heissulivei❣ Puhelimesta löytyi niin paljon kuvia liittyen tähän pääsiäisen aikaan, että valitsin niistä otannan tännekin. *** Nettikauppojen sivuja on tullut selattua viime aikoina enemmänkin. Meidän olohuoneen yksi seinä kaipaa uutta tapettia ja hartaan etsinnän jälkeen löysinkin yhden hyvän vaihtoehdon Photowallin valtavasta valikoimasta. Mies on myös ihan ääri-innoissaan asiasta ja etenkin seitsemän vuodan valokuvantarkasta kohdistamisesta. Hän…
Kuka muistaa vielä?
Tästä taitaa tulla oikea nostalgiatykitys. Somea selatessani, kun oon viime aikoina jostain kumman syystä muistellut kaikenlaisia entisajan juttuja. Kuten puhelinkoppeja, karkkimerkkejä, limupullojen läppäkorkkeja, kolmekymmentä vuotta vanhoja ohjelmia sekä ekaa kännykkää, jonka sain yhdeksäntoistavuotiaana ja joka oli suurin piirtein puolikkaan halon kokoinen. (Mun miehellä oli omalle luurilleen vielä ”kätevä”, vyöhön tarranauhoilla sidottava säilytyspussi. Voitte vaan kuvitella,…
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin
Kuka muistaa vielä leffan ”Murmelinpäivä”? Siinä Bill Murray esittää meteorologia, joka lähtee työreissulle Punxsutawneyn pieneen kaupunkiin ja jää sinne jumiin – elämään samaa päivää aina uudestaan ja uudestaan. Me eletään nykyään täällä Murmelinpäivää myös. Päivät ja viikot pyörii samassa järjestyksessä ja samoilla rutiineilla, oli sitten arki tai viikonloppu. Aluksi koitettiin tehdä niiden välille sentään jonkinlaista…
Yksivuotiaan juhlapostaus
Huomenna sunnuntaina mun blogi täyttää yhden vuoden! Kohta ollaan siis hyvää vauhtia taaperovaiheessa. Julkaisen nyt ihan ekan tekstini, jonka vuosi sitten kauniissa huhtikuisessa iltahämärässä naputtelin. Muistan vieläkin sen jännittyneen tunteen, kun laitoin tuon jutun menemään ja aloin odottaa, löytääkö sitä kukaan. Ja muistan senkin, miltä tuntui, kun sain ensimmäisen kommentin kirjoitukseeni. Aivan mahtavaa! Silloin taisin…
Kotiopettajatar tässä hei!
Helouhelou ihanaiset! Mitä teille kuuluu? Etäopiskelua mennään kolmatta viikkoa ja tämän perheen äiti on oppinut jo käyttämään Google Classroomia, liittymään Meetiin, lähettämään Youtuben videoita WhatsAppilla ja jakamaan oman sijaintinsa toisille Google Mapsissa. (Joo, oon täysi puujalka sovellusten maailmassa, joten nämä ei oo todellakaan olleet mulle itsestäänselvyyksiä tähän saakka). Lisäksi olen tässä sivussa kerrannut genetiivin, partitiivin…
Selkä seinää vasten
Tämän viikon perjantaina me suljetaan huoltoasemamme ovet määrittämättömäksi ajaksi. Voitte uskoa, että päätös oli vaikea (ja haikea), mutta tässä maailmantilanteessa ehdottoman välttämätön. Kuten muillakin, myös työnantajilla ja yrittäjillä on tällä hetkellä vaikeat paikat vähän joka puolella. Ja vaikeissa paikoissa kaivattaisiin tukevia, pitäviä, ponnekkaasti annettuja määräyksiä, joista voi olla varma, että ne pitävät, eikä niitä vedetä…
Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista
Sain tasan viikko sitten (mitä todennäköisimmin) jonkinlaisen paniikkikohtauksen. Olin juuri lukenut pitkän liudan uusimpia uutisia ja kirjoittanut tekstin If this is the end, kun jalat muuttuivat hetkessä spaghetiksi, syke nousi niin korkealle, että oli vaikeuksia hengittää ja kylmä hiki puski pintaan. Kaikkine jälkitiloineen tämä olo kesti viitisen tuntia, aiheuttaen vielä seuraavaksi päiväksi migreenin. Paniikkikohtausta osasin alkaa…
If this is the end
Ahdistaa. Olen alkanut tosissani pelätä sitä, että tuo hirveä koronavirus iskee omalle kohdalle. Pelko on sinänsä ihan aiheellinen, sillä tiedän, että tällä lääkityksellä ja tämänhetkisellä keuhkokapasiteetilla lähtötilanne on mulla huono jo ajatuksen tasolla. Haukon henkeä päivittäin pelkän normaalin, hitaan kävelyn jälkeen, puhumattakaan siitä mitä auringossa makaavan koiran läähätystä hengittäminen on hiukankin reippaamman liikkumisen seurauksena. Keuhkoja…
Ajelehtivia ajatuksia
1. Lappiin on alkanut uutisten (ja paikallisten asukkaiden) mukaan virrata väkeä täältä etelästä pilvin pimein. Onneksi suurimmat hiihtokeskukset tekivät päätöksen sulkea rinteensä jo huomenna. Ainakin muutamina perusteluina matkustamiselle olen somen jutuista lukenut ylimääräisen loman ja etätöiden suoman mahdollisuuden. Anteeksi, mutta nyt on pakko kysyä, että mikäköhän hemmetin ylimääräinen loma tässä on menossa? Jos jonkun mielestä…