Meidän perheessä on ollut jo useamman vuoden tapana, että iltasaduksi luetaan joulukuussa vain joulusatuja. Ajan myötä nuo tietyt kirjat ovatkin ”leimautuneet” pelkästään joulun alla luettaviksi, joten muina ajankohtina niitä tulee harvemmin edes otettua esiin. Siispä niiden taika säilyy. Toissavuonna kuopuksella oli kirjajoulukalenteri ja silloin ei ollut ainakaan valinnan vaikeutta sen suhteen, mitä illalla luettaisiin. Tuli… Continue reading
Mulla on viime ajat ollut valtava kaipuu menneeseen aikaan. En nyt tarkoita kuparikautta, keskiaikaa tai muuta sellaista esimeininkiä. Ei – pysytään ihan näissä vuosissa, jotka olen itse elänyt. Oon muistellut paljon nuoruuttani. Kouluaikojani. Kavereitani. Tekemisiäni ja tekemättä jättämisiäni. Kuunnellut 80- ja 90-luvun musaa. Pitänyt lapsille parina iltana retrodiscoa ennen nukkumaanmenoa. (Luukuttanut siis täysillä kodinhoitohuoneen radiosta… Continue reading
Meidän talon pukki näyttää siirtyneen digikaudelle. Ennen lapset jättivät huolella kirjoitetut, överikoristellut kirjeensä tontun sukkaan, josta ne yön aikana mystisesti hävisivät. Tänä vuonna esikoinen kilautti muutaman kuvaliitteen omista toiveistaan wappiin. Kuopus kyllä väkersi kirjeen, mutta toi sen mulle ja unohti laittaa sitä mihinkään ”postitettavaksi”. Eikä tuosta kirjeestä ole ollut sen koommin puhetta. Tyttö lienee unohtanut… Continue reading
Asuttiin ennen nykyistä osoitetta erillistalossa. Siis yhdessä monista omakotitaloista, jotka oli sijoiteltu pienelle alueelle ja systeemi toimi taloyhtiömalliin. Taloyhtiö oli päättänyt jostain korjauksista ja meillekin tuli jo hyvissä ajoin lappu, jossa ilmoitettiin korjaajan saapumisajankohta. Unohdin sen. Joo, meillä ei ollut käärmettä, minipossua, koiraa tai mitään muutakaan kiinni laitettavaa lemmikkiä, joka olisi pitänyt huolehtia jonkin aidan… Continue reading
Meillä on kahdeksan- ja kolmetoistavuotiaat lapset, joten aika monet lastenkemut on tullut nähtyä sekä itsekin järjestettyä. Somessa on jo pitkään puhuttu lasten synttäreiden laajenemisefektistä. Pitää olla aina isompaa ja enemmän. Erikoisempaa. Speltaakkelimaisempaa. Mekin täällä maailman korpikylässä ollaan luisumassa suurten metropolien malliin, joissa äidit ja isät koittavat lyödä toisia vanhempia laudalta järjestämällä aina vain parempia synttäreitä… Continue reading
Kun puhutaan työpaikkakiusaamisesta, vaaditaan usein pomon päätä vadille. Useinkaan kärjistyneen tilanteen juurisyy ei kuitenkaan tarkemmin tarkasteltuna ole johtajassa. Halua puuttua ja auttaa olisi kyllä, mutta tämän päivän työsuhteet ovat niin suojeltuja, että puuttuminen on todella vaikeaa. Otetaan esimerkki. A tyrannisoi muuta porukkaa. Hän tulee töihin tervehtimättä ketään, jättää suuren osan hommista muiden niskoille, valittaa aina… Continue reading
Kun lähettää lapsen aamulla kouluun, tulee harvemmin huudettua viimeiseksi perään, muistiko hän ottaa kokeeseen lunttilappunsa mukaan. Tänään sellainenkin hetki tuli koettua. Esikoisen bilsanopettajan ajatus oli pieni, mutta hieno. Hän leikkasi valmiiksi pikkuiset paperinpalat, johon sai tehdä oman lunttinsa. Jos uusii lappua isommaksi kotona, siitä leikataan ennen koetta reunoja sen verran, että kokovaatimus täyttyy. Lappu täytettiin… Continue reading
Viimeaikojen turhautuminen selittämättömään oirekirjoon on purkautunut jo useamman kerran raivonsekaisina kyyneleinä. Paniikkihäiriöolona. Masentuneisuutena ja kovana sisäisenä ahdistuksena. Pään on helpompi kestää asioita, joilla on jokin nimi. Antaisin aika paljon, jos saisin tarkan tiedon siitä, mikä mulla on. Tai jonkun avun, että voisin palata takaisin normaaliin arkeeni. Mutta ei. Elokuun toiselta viikolta lähtien olen kärsinyt oudosta… Continue reading
Olin enemmän kuin hämmästynyt, kun luin uutisen fuksitapahtumasta, jossa opiskelijat olivat pukeutuneet Afrikan tähti-pelin rosvoiksi. Eräs vaihto-oppilas oli tästä suivaantunut oikein kunnolla, koska hänen mielestään koko peli on täynnä rasismia. Hän toivoo pelin poistamista kaupoista. Hei ihan totta! Minä kasvoin Afrikan tähteä pelaten. Se oli myös oman perheeni suosikkilautapeli koko viime vuoden kesän. En minä,… Continue reading
Seuraavassa muutamia kysymyksiä, joita olen meidän maltakaksikosta saanut useamman kerran. (Ja kysyä saa tietenkin edelleen). Laitan niistä nyt ihan oman postauksen, että mahdollisimman moni samoja asioita miettivä saa vastauksen. Kuinka paljon maltankoira tarvitsee lenkkeilyä? Tämä on riippuvaista koirasta yksilönä. Olen lukenut maltoista, jotka käyvät vain postilaatikolla kääntymässä, kuin myös heidän rotukavereistaan, jotka samoavat lähes kympin… Continue reading
