Meille rakennettiin nelisen vuotta sitten pihasauna Finnlamellin mallistosta. Haluttiin samalla myös yövieraille nukkumatilaa, joten haettiin 1½-kerroksista versiota. Pitkän etsiskelyn jälkeen löydettiin sellainen mitä toivottiin. Me ei kuitenkaan tarvittu saunan alakertaan mallissa olevaa keittiötä eikä makuuhuonetta, vaan toivottiin niiden tilalle erillinen pukuhuone ja isompi oleskelutila. Meidän toiveiden perusteella heillä piirrettiin uudet piirustukset ja siitä kaikki lähti…
Yrittäjä on vähän hassu ammattinimike. Siitä tulee sellainen fiilis, ettei koskaan saada mitään aikaan, sen kun yritellään vaan. Tai saattaahan se joskus niin ollakin : ) Mun mielestäni yrittäjyys on enemmän elämäntapa. Henkilökohtaisen elämän ja yrityksen pyörittämisen raja on joskus kuin veteen piirretty viiva. Ne nivoutuu ainakin meillä toisiinsa aika saumattomasti. Kotona voidaan hoitaa työasioita…
Pieni lämmin käsi läpyttää aamusella mun poskea. ”Äiti, mun kurkkuun sattuu ihan kamalasti.” Kymmenen minuuttia myöhemmin kuuluu toisesta makkarista aivastussarja ja sen jälkeen ”Äiti, mulla on kurkku tosi kipee ja nenä ihan tukossa.” Selvä homma, tänään ei mennä kouluun, kerhoon eikä töihin. Flunssakausi ei sitten taitu meillä millään. Tässä on nyt lokakuulta saakka nuhailtu keskivertoa…
Kiire Kiire on nykypäivän kirosana. Ihmiselle, joka on viettänyt lapsuusvuotensa 70- ja 80-luvuilla, on nykymeininki välillä jo vähän liikaakin. Enkä ole niitä tapauksia, joiden kohdalla aika kultaa kaiken. En siis tässä kaihoisana muistele sitä kuinka ennen kaikki oli paremmin, sillä monien asioiden kehittymisellä on puolensakin. Ajattelen vain, kuinka terveellistä ihmiselle oli, että viikossa löytyi päiviä,…
Kevät saa joka vuosi mulla (varmaan monella muullakin) aikaan jonkinlaisen ”pesänrakennuksen”. Tekee mieli siirrellä huonekalut uuteen uskoon, vaihtaa verhoja, koluta kaikki kaapit ja heittää puolet tavaroista kierrätykseen. Ensin sitä koittaa ottaa haltuun sisätilat ja sen jälkeen siirtää saman hurrikaanin pihan puolelle. Valitettavasti meikäläisellä loppuu jossain kohtaa aina virta ja osa hommista jää puolitiehen lojumaan. No,…
Seuraavassa enimmäkseen kuvapostaus meidän lasten synttäreistä vuosien mittaan. Kerroinkin tuolla ekassa tekstissäni, että rakastan ideoida lastenjuhlia. Muitakin juhlia on tottakai kiva järjestää, mutta lasten synttäreillä saa päästää kunnolla mielikuvituksen valloilleen. Meillä on ollut vuosien saatossa jos jonkinmoista teemaa. Nalle Puh, Frozen, Angry Birds, Spiderman, Vaiana, Legot jne. Joskus on ollut helpompaa kuin heinänteko löytää kaikenlaista…
Päästiin viime kesänä vihdoin tänne legopalikoiden asuttamaan upeaan maailmaan. Reissua Legolandiin suunniteltiin useampana vuonna. Haluttiin odottaa sitä, että lapset olisivat sen verran ”sopivan” ikäisiä, että kummallekin jäisi matkasta jotain käteen. Yhdeksän- ja neljävuotias jaksoivat kierrellä hyvin, olivat kiinnostuneita kaikesta ja pienempikin pääsi melkein kaikkiin huvipuistolaitteisiin. Kaiken säätämisen minimoimiseksi valitsimme Matkavekan pakettimatkan. Lähtöpäivä oli lauantai ja…
Tuossa blogiesittelyssä mainitsenkin kirjoittavani myös elämästä sairauden kanssa. Mulla on nivelreuma, johon sairastuin ollessani vuoden ja kahdeksan kuukautta vanha. Hiukan yli neljäkymmentä vuotta siis ollaan pidetty yhtä. Välähdyksiä Aikaisimmat muistikuvat sairaalasta liittyvät (luonnollisesti) pelottaviin toimenpiteisiin ja kovaan koti-ikävään. Noita muistikuvia on enemmän viisivuotiaasta eteenpäin, mutta muutamia hajanaisia myös aiemmalta ajalta. Esimerkkeinä polvipistokset, joissa kolme tai…
… äidin roolista Viime viikonloppu meni koko pesueella persiilleen noroviruksen kourissa, joten viikon sisälläolon jälkeen ollaan nautiskeltu mahdollisimman paljon kauniista ulkoilmasta. Kevään merkkejä oikein tulvii esiin. Maaliskuun alussa, kun käytiin pyörälenkillä hiihtolomalla (!!!), nähtiin jo ekat pajunkissat. Pari päivää sitten löytyi monesta paikasta leskenlehtiä ja eilen pensaiden ympärillä lenteli sitruunaperhonen. Ekat pihakahvitkin saatiin juotua eilen,…
Tätä blogia on perustettu ajatuksissa jo niin kauan, että ihan mahtavaa olla nyt tässä vaiheessa. Olen koululaisesta saakka tykännyt kirjoitella kaikenlaista; runoja, tarinoita, päiväkirjaa – ja hei, kuka muistaa vielä teinarin (teinikalenteri), mihin raapustettiin ne ekat ihastusten nimet sydämin ympäröityinä. Tätä nykyä kirjoittaminen on jäänyt muistilistoihin ja kauppalappuihin, joten ajattelin ottaa vähän ryhtiä ja saada…