elämä

Siivousintoilija täällä

Kevät saa joka vuosi mulla (varmaan monella muullakin) aikaan jonkinlaisen ”pesänrakennuksen”. Tekee mieli siirrellä huonekalut uuteen uskoon, vaihtaa verhoja, koluta kaikki kaapit ja heittää puolet tavaroista kierrätykseen.

Ensin sitä koittaa ottaa haltuun sisätilat ja sen jälkeen siirtää saman hurrikaanin pihan puolelle. Valitettavasti meikäläisellä loppuu jossain kohtaa aina virta ja osa hommista jää puolitiehen lojumaan. No, on ainakin jotain tekemistä seuraavanakin kesänä : )

Kodinhoitohuoneen seinältä

Parikymmentä vuotta nuorempana olin ihan intopiukka siivoaja ja järjestelijä. Vaatepinot kaapeissa oli kuin viivottimella vedetyt, puhumattakaan kirjahyllyistä. Keittiön kuivatarvikekaapissa piti olla kaikki pakkaukset vedettyinä hyllynreunaan ja mieluiten ”pituusjärjestyksessä” tai sitten käyttötarkoituksen mukaan.

Meidän yhteiselon alkuvuosina vaihdoin eri verhot ja koristetyynyt talveksi ja kesäksi. Samoin joulun jälkeen piti korjata äkkiä joulukoristeet pois ja korvata ne uudenvuodenkoristeilla. Eihän sitä nyt muuten vuosi vaihdu, hyvänen aika!
Kiitos maailma, että ikä ja perhe ovat karsineet multa pois tuon pikkutarkkuuden. Sekoaisihan tässä elämänvaiheessa, jos mattojen hapsujen pitäisi olla jatkuvasti suorina : ) Yhä edelleen, kun jotain teen, niin tykkään tehdä hyvin huolella, mutta enää siitä ei ole sellaista paniikkia.

Mun inhokkihomma vuosittain on kausivaatteiden peseminen ja niiden jatkokäsittely joko säilöön tai kierrätykseen. Samaan päivään, kun osuu petivaatteiden vaihto, tekee mieli nostaa kädet ylös. Miksi, voi miksi, en voi rakastaa pyykinpesua…

Ymmärrän hyvin suosion, jonka Marie Kondo sai aikaan konmari-siivoustekniikoillaan. Ajattelin ennen olevani varmaan ainoa, jonka pää ikäänkuin järjestyy samalla ympäristön kanssa. Samoin, jos ympärillä on sekaista, on mun mielikin sellainen.

Tavaroiden järjesteleminen ja ylimääräisten laittaminen pois saa aikaan ihmeellisen keveyden tunteen. En vaan ole itse ihan niin järjestelmällinen, että saisin paikat pidettyä kunnossa, vaan sama urakka on edessä aika ajoin.

Ja kyllä! Kun oon lempimusan soidessa täysillä saanut kaapit tai vaatehuoneen kuntoon, niin käyn ihailemassa siellä vähintään viisi kertaa sen päivän aikana ja pari vielä seuraavanakin 😂.

Rentouttavaa huomista Palmusunnuntaita!

You may also like...

4 Comments

  1. Itselläni herää suursiivousinto aina vuoden aikojen vaihtuessa. Minulla tosin on toistepäin, että nuorena olin todella laiska siivoamaan, mutta nyt vanhemmiten minusta on kuoriutunut innokas siivoaja ja järjestelijä. Nyt korona-aikana kun olen tehnyt töitä kotoa eikä ole yrityssiivousta siistimässä työpistettä huomaan koko ajan järjesteleväni tilaa jossa työskentelen.

  2. Heippahei!
    Lämmin kiitos kommentistasi <3

    Tuossa vuodenaikojen vaihtelussa taitaa tosiaan olla jotain taikaa. Mulla iskee siivouskärpänen aina keväisin ja elämäntapoja laitetaan sitten uusiksi syksyllä : ) Ehkä se on sitten niin, että kun luontokin vaihtaa vaatteitaan, myös ihminen haluaa uudistua jollain tavalla.

    Korona-aika on täällä iskenyt päälle kaappienjärkkäilyvimman. Kodinhoitohuoneen lattiasta on tullut aikamoinen tavaroiden lähtemis- ja saapumiskeskus, kun kaikilla siivoushommilla on mun kohdallani aina tapana hiukan laajentua : )
    Ihanaa syksyä sinulle!
    Halauksin, Emppu

  3. Tunnistan itsekin itseni tuosta siivousintoilijan tittelistä. Perustin muutama vuosi sitten oman yrityksen täällä Imatralla ja liiketilaa tulee kuurattua ja puunattua jatkuvalla vimmalla. Näin joulun alla myös aloitan vuosittaisen joulusiivousurakan viimeistään joulukuun alussa ja kaikki verhot ja tyynyt vaihdetaan joulukuoseihin.

  4. Heippa Mari!
    Kiitos kommentistasi <3

    Tunnistan tuosta yrityksen puunaamisesta minäkin itseni : ) Etenkin firman alkuvuosina vietettiin mieheni kanssa toisinaan jopa öitä asemaa siivoamassa. Ja paikat haluttiin pitää tiukassa järjestyksessä.
    Tänä päivänä ote työmaalla on jo hiukan höllentynyt, mutta kotona toteutan silti edelleen sisäistä järjestelijääni.
    Ihanaa joulunalusaikaa sinne Imatralle!
    Halaten, Emppu

Vastaa