… äidin roolista
Viime viikonloppu meni koko pesueella persiilleen noroviruksen kourissa, joten viikon sisälläolon jälkeen ollaan nautiskeltu mahdollisimman paljon kauniista ulkoilmasta.
Kevään merkkejä oikein tulvii esiin. Maaliskuun alussa, kun käytiin pyörälenkillä hiihtolomalla (!!!), nähtiin jo ekat pajunkissat. Pari päivää sitten löytyi monesta paikasta leskenlehtiä ja eilen pensaiden ympärillä lenteli sitruunaperhonen. Ekat pihakahvitkin saatiin juotua eilen, kun oli niin mahtilämmintä.
 |
| Ruukullinen aurinkoa : ) |
 |
| Västäräkkipariskunta koitti tehdä tähän ihan tosissaan kotia viime vuonna. Rakennettiin heille sitten oikea pönttö viereiseen puuhun, jonne saivat kolme suloista poikasta <3 |
Joka kevät samaan aikaan, kun muuttolinnut palaavat, alkaa mulla armoton päänsisäinen pihasuunnittelu. Jossain vaiheessa päästän kaikki ideat ilmoille ja siinä vaiheessa alkaa miehellä päänsisäinen ahdistus. Joka vuosi sitten edes jotain ajatuksista ehditään toteuttaa, mutta halutaan molemmat jättää aikaa myös pelkkään oleiluun ja extempore-juttuihin.
Tämän vuoden työlistalla olisi näin alkuun kukkapenkin rakentaminen etupihalle, takapihan notkelmaan kaivettava lampi ja sinne jonkinlainen (kaari)silta? sekä kivikkopenkin toteutus.
Näiden lisäksi meillä on saunaremontti kesken – laittelen kuvia, kun valmistunee piakkoin,
keittiön seinä pitäisi paneloida ja esikoisen huone on odottanut jo vuoden uusia tapetteja ja muuta sisustusta.
 |
| Tähän pitäisi alkaa suunnitella pientä ”kivikkopenkkiä”. |
Ja tietysti pääsiäisjututkin oli pakko laittaa jo tulille. Kohta sitä taas virvotaan ja piilotellaan suklaamunia : )
 |
| Omat ruohot jokaiselle – ja työmaalle tietysti omansa. |
 |
| Lasten jokavuotinen lempparipuuha : ) |
… työnantajan roolista
Tämä talvinen tautinen aika koettelee pienyrityksiä. Meidänkin firmassa on alle kymmenen työntekijää. Kun muutamalla on jo valmiiksi täydet tunnit, niin se tietää sitä, ettei ole oikein pyytää ketään tuuraamaan, kun kunnon sairaslomabuumi iskee päälle.
Ollaan tässä kahdeksantoista vuoden aikana tehty paljon itse saikkupäiviä, vaihdeltu vuoroja niin paljon kuin on pystynyt, muutettu työvuorolistoja ja jokainen henkilöstöstä on venynyt, mutta joskus on ollut vaan pakko laittaa ovet kiinni aiemmin tai supistaa muuten aukioloaikoja. Se taas vähentää myyntiä ja aiheuttaa asiakkaille pettymyksiä. Suo siellä ja vetelä täällä.
Ollaan tässä kahdeksantoista vuoden aikana tehty paljon itse saikkupäiviä, vaihdeltu vuoroja niin paljon kuin on pystynyt, muutettu työvuorolistoja ja jokainen henkilöstöstä on venynyt, mutta joskus on ollut vaan pakko laittaa ovet kiinni aiemmin tai supistaa muuten aukioloaikoja. Se taas vähentää myyntiä ja aiheuttaa asiakkaille pettymyksiä. Suo siellä ja vetelä täällä.
Tämä viikko on mennyt tosiaan ihan kuralle monella tapaa. Talvilomat pyörii, kaksi ihmistä on sairaslomalla ja ollaan välillä oltu ihan jumissa sen kanssa, kuka seisoo paikalla seuraavaksi. Ja tiedän – ei olla ainoita saman kanssa painivia, kohtalotovereita löytyy pitkin Suomen armasta maata. Jossain kohti kirjoittelen vielä enemmän yrittämisestä isojen ketjujen puristuksessa. Mielestäni pienyrittäjät eivät saa koskaan ääntään tarpeeksi kuuluviin.
