En vieläkään ole saanut varmaa diagnoosia mysteerioireistani, mutta jonkinlaisen arvion fysiatri niille nyt puolentoista vuoden tutkimusten jälkeen keksi. Oireistoa hoidetaan nyt toiminnallisena häiriönä, joka ymmärtääkseni kattaa kaikenlaiset selvittämättömät oireet ”varvashiestä hilseeseen” eli toisin sanoen, ”kun ei muutakaan löydy ja asia on hyvä saada päätökseen”. (Pahoittelen kyynistä suhtautumistani). Tämä häiriö saattaa kuulemma hyvinkin alkaa jostakin rokotteesta…
Oletteko te onnistuneet pimittämään läheisiltä heidän merkkipäivälahjansa tai pitkään suunnitellut yllätykset ihan sinne h-hetkeen saakka? Ai olette. Onnittelut! Sitten teette jotain, minkä itse olen missannut joka kerta. Ainakin, mitä tulee mieheeni ja hänen lahjavainuunsa (josta tullissa työskentelevä koirakin olisi kateellinen). Kun oltiin nuoria ja muutettu vasta yhteen, päätin yllättää mieheni oikein kunnolla ja ostin hänelle…
Kirjoittelenpa tännekin nyt kokopitkän postauksen aiheesta, josta jo hieman avauduin Instan puolella. Ikä. Työnhaku. Ja ne yhdessä. Tämä päivä ei kaikista korulauseista huolimatta arvosta kokemusta, vaan nuoruutta ja papereita. Otetaan esimerkki. Mulla on takana kolmen vuoden tradenomikoulutus, muttei papereita siitä. Koska koulun viimeisten neljän kuukauden aikana mulle tuli ohittamaton tilaisuus perustaa oma yritys, joka oli…
Oltiin pitkästä aikaa mökkimaisemissa viikonloppuna. Koristeltiin meidän minikuusi ja mies ripusteli vähän jouluvaloja. Tonttukin löysi paikalle tuomaan sukkayllätykset, vaikka kuopus ehtikin jo vähän epäillä Korvatunturin tiedonsiirtoa ja sen toimivuutta. Saan näissä maisemissa aina mieleeni rauhan, mitä muualta saa hakemalla hakea. Yksi syy (seesteisen maiseman lisäksi) on varmaan se tavaroiden vähyys, mikä täällä on kotiin verrattuna….
En ole pystynyt itse pesemään hiuksiani puoleentoista vuoteen. (Jep. Miehen on pitänyt toimia sijaisena). Viime kerran olen laittanut omin käsin hiukseni ponnarille elokuun alkupuolella 2021. (Mies hoitaa nykyään senkin. Suurkiitos hänelle ❤) Kun miettii tilannetta, jossa sekä perussairaus (reuma), että mystiset (koko rangan ja niskan jumittavat) oireet estävät kiinnipääsyn normaaliin juttuihin, kuten hiustenpesuun tai varpaankynsien…
Perustin uuden Instasivun (jonne lämpimästi tervetuloa) ja sen myötä olen selannut ennennäkemättömällä innolla toisten tilejä. Lähes joka joulupostauksesta olen bongannut kivan näköisiä kynttilätaloja, jotka näyttävät olevan tämän joulun hitti. Yhdistettynä valkoisiin paperikuusiin tai erilaisiin pieniin koristepuihin. Niinpä lähdin aaltoon mukaan ja tilasin itsekin tällaisen Ib Laursenin talon. (Itse asiassa saman tien kolme, koska jostakin löysin….
Laitoin jo tuonne Instan puolelle pienen muistelukuvan meidän edellisen vuoden piparkakkutalosta (sama kuva on tämän postauksen lopussa). Hurmaavana ajatuksena oli toimittaa avaimet käteen malli, mutta homma kusahti reisille pahemman kerran. Meidän piparkakkutalourakka kulkee aina seuraavanlaisesti. Esikoinen päättää tehdä jonkin elämää suuremman teoksen. Hän suunnittelee osat paperille, josta toisinaan jäljentää ne vielä leivinpaperille. Kuopus tyytyy valmiisiin…
Meidän kuopus jätti toissailtana tonttuovelle kirjeen (jo kolmannen). Hän oli unohtanut alkuperäisestä toivelistastaan erään asian ja halusi sen ehdottomasti pukille viestittää. Iloisena hän tipautti pienen rullalle käärityn lappusen tuon pienen, mystisen oven eteen ja laittoi viestin viereen vielä tikkarin. (Lahjomalla pääsee pitkälle). Kas kummaa. Aamulla tikkari oli viety, mutta viesti nökötti yhä paikallaan. (Lappu nimittäin…
Muistan, kun kolmisen vuotta sitten oltiin joulun alla kauppakeskuksessa katsomassa joulupukkia. Kuopus oli silloin eskari-ikäinen. Pukin puheille oli pitkähkö jono ja siinä odotellessa tytöllä oli aikaa hiostaa tonttua, joka huolehti siitä, että jono kulkee sutjakasti eteenpäin. Kaikkein visaisimmaksi tontulle osoittautui kysymys, miten hän kulkee tonttuovesta, jonka kuopus oli sijoittanut huoneensa nurkkaan. Äiti on sanonut, että…
Kuuntelin tänään fyssarille ajaessani Hitmixiä, jossa puhuttiin julkisista hellyydenosoituksista. Olin yllättynyt siitä, kuinka paljon tämä aihe yleensäkin aiheuttaa keskustelua. Eikö se nyt ole ihan tavallista halailla julkisesti? Suudella muiden nähden? Olen aina ollut halaaja. Halailen suurinpiirtein kaupan kassasta lähtien kaikki, joiden kanssa olen tekemisissä. Se on mulle normaali kanssakäymisen muoto. Herkkänä ihmisenä tunnistan kuitenkin vastapuolen…