Viimeaikojen turhautuminen selittämättömään oirekirjoon on purkautunut jo useamman kerran raivonsekaisina kyyneleinä. Paniikkihäiriöolona. Masentuneisuutena ja kovana sisäisenä ahdistuksena. Pään on helpompi kestää asioita, joilla on jokin nimi. Antaisin aika paljon, jos saisin tarkan tiedon siitä, mikä mulla on. Tai jonkun avun, että voisin palata takaisin normaaliin arkeeni. Mutta ei. Elokuun toiselta viikolta lähtien olen kärsinyt oudosta… Continue reading
Olin enemmän kuin hämmästynyt, kun luin uutisen fuksitapahtumasta, jossa opiskelijat olivat pukeutuneet Afrikan tähti-pelin rosvoiksi. Eräs vaihto-oppilas oli tästä suivaantunut oikein kunnolla, koska hänen mielestään koko peli on täynnä rasismia. Hän toivoo pelin poistamista kaupoista. Hei ihan totta! Minä kasvoin Afrikan tähteä pelaten. Se oli myös oman perheeni suosikkilautapeli koko viime vuoden kesän. En minä,… Continue reading
Seuraavassa muutamia kysymyksiä, joita olen meidän maltakaksikosta saanut useamman kerran. (Ja kysyä saa tietenkin edelleen). Laitan niistä nyt ihan oman postauksen, että mahdollisimman moni samoja asioita miettivä saa vastauksen. Kuinka paljon maltankoira tarvitsee lenkkeilyä? Tämä on riippuvaista koirasta yksilönä. Olen lukenut maltoista, jotka käyvät vain postilaatikolla kääntymässä, kuin myös heidän rotukavereistaan, jotka samoavat lähes kympin… Continue reading
Nainen silmäilee perjantaina kalenteristaan tulevan viikon ohjelmaa ja aikatauluja. Näyttää mukavan väljältä. Niin väljältä, että kerrankin ehtii käymään lenkillä kolme kertaa viikolla ja vielä jää aikaa tehdä ne rästiin kertyneet paperityötkin. Ja lauantai-ilta on ihan tyhjänä. Vihdoinkin saa levätä ja olla tekemättä yhtään mitään. Viikkoa myöhemmin nainen on lopen uupunut, äärettömän stressaantunut ja vihainen itselleen.… Continue reading
Siihen nähden, että en polta en käytä kamaa vatsaongelmat estävät liiallisen rasvaisen ruoan ja juon viinaksiakin korkeintaan kerran vuodessa (silloinkin pari senttiä lasin pohjalta) voin uskomattoman huonosti. Olen sairastellut elokuun alusta saakka. Tai en varsinaisesti sairastellut, mutta toimintakyky on lähellä nollaa, eikä varmaa syytä tilanteeseen ole vieläkään löytynyt. Seuraavaksi olen menossa röntgenkuviin, joissa katsotaan selkä.… Continue reading
Voisin lyödä vetoa, että suurin osa jo arvaakin, mihin elämänvaiheeseen tämä laulu liittyy. Aivan oikein. Lasten syntymään. Olen kertonut täällä jo aiemmin, että me jouduttiin turvautumaan lapsettomuushoitoihin saadaksemme jälkikasvua. Lääkäri lohdutti tuolloin, että onneksi voitiin edes koittaa jotain. Jos olisimme olleet samassa tilanteessa kymmenen vuotta aiemmin, ei meidän kohdalla kuulemma olisi voitu tehdä mitään. Vaikka… Continue reading
Menneet kaksi kuukautta ovat olleet kamalia. Silkkaa pelkoa, epätietoisuutta ja outoja oireita. Lukemattomia käyntejä päivystyksissä, tutkimuksia eri alojen lääkäreillä, kuvauksia ja labrakokeita. Sängyssä makaamista, kaiken ylimääräisen jättämistä sekä unettomia öitä. Kun ensin pelkää kuolemaa viiden viikon ajan 24/7 siksi, kun henki ei kulje kunnolla missään asennossa, olisi se ollut jo ihan riittämiin. Pitikö sen päälle… Continue reading
En ole koskaan käsittänyt täällä oikeassa elämässä Romeo ja Julia tyyppistä asetelmaa. Tällä tarkoitan tilannetta, jossa toisiaan rakastavien ihmisten välit yritetään katkoa sen vuoksi, että he eivät nyt jonkun mielestä vaan sovi yhteen. Kuka antaa toisille vallan tuomita kenenkään rakkautta oikeaksi tai vääräksi? Ja jos ei itse pystykään hyväksymään toisen ihmisen valittua, pitäisikö silloin vain… Continue reading
Kun oltiin kolmekymppisinä keskellä lapsettomuushoitoja ja niiden aiheuttamaa tunnemylläkkää, vietin paljon aikaa tietokoneella. Hain tietoa hoidoista, onnistumisprosenteista ja hormonien sivuvaikutuksista. Etsin kokemuksia sekä vertaistukea vaikeaan tilanteeseen. Tuon ajan pelastus oman miehen kanssa käytyjen keskusteluiden lisäksi, oli Kaksplus-keskustelupalsta. Liityin ensin tavallisiin ”vauvanyritysryhmiin”, joissa kuukausi kuukaudelta yhdessä jännitettiin, tuleeko plussaa vai eikö tule. Osa porukasta onnistui ekasta… Continue reading
Kun lääkekokeilu päättyy pyörtymiseen päivystyksen ovella, ei järin paljoa kiinnosta jatkaa testejä seuraavalla pillerillä. Olen aiemmin täällä kertonutkin päänsäryistä, joiden määrä on triplaantunut tämän vuoden puolella. Viime postauksessa kirjoitin valosta päänsärkytunnelini päässä. Mulle aloitettiin viikko sitten migreeninestolääke ja olin niin innoissani. Vihdoinkin nuo hirvittävät, lamaannuttavat säryt loppuisivat ja pääsisin tarttumaan taas elämään kiinni sen sijaan,… Continue reading
