Kun lääkekokeilu päättyy pyörtymiseen päivystyksen ovella, ei järin paljoa kiinnosta jatkaa testejä seuraavalla pillerillä. Olen aiemmin täällä kertonutkin päänsäryistä, joiden määrä on triplaantunut tämän vuoden puolella. Viime postauksessa kirjoitin valosta päänsärkytunnelini päässä. Mulle aloitettiin viikko sitten migreeninestolääke ja olin niin innoissani. Vihdoinkin nuo hirvittävät, lamaannuttavat säryt loppuisivat ja pääsisin tarttumaan taas elämään kiinni sen sijaan,… Continue reading
Niin se elämä muuttaa toisinaan kulkusuuntaa nopeasti. Kirjoittelin tänne jossain kohtaa päänsäryistäni, joista onkin eskaloitunut nyt kunnon ongelma. Siinä, missä elokuun alussa iloitsin pääseväni palaamaan kakkosrokotuksen myötä töihin ja asiakaspalveluun, olisin tällä hetkellä ikionnellinen siitä, että saisin hengitettyä kunnolla tai jaksaisin kävellä edes kilometrin. Lenkit ovat jääneet, samoin vähänkin hengästyttävät jumpat. Kirjoittaminen, näyttötyö ja soittaminen… Continue reading
Nimi: Blogimaailmassa Emppu. Siviilissä Erja. Synttärit: Joulukuun kahdeksas Horoskooppi: Tulisieluinen jousimies Ikä: 44 Ammatti: Kaupan alan yrittäjä Perhe: Mies, lapset 8 ja 13 sekä kaksi maltankoiraa Lucky & Happy Harrastukset: Rakastan kaikkea luovaa. Sisustussuunnittelua, puutarhaunelmia, piirtämistä, kirjoittamista sekä askartelua. Lukeminen on puoli elämää (on aina ollut). Liikunta on myös tärkeä henkireikä kaiken keskellä. Arkea jaksaa… Continue reading
Meillä on mökillä 60-luvulla rakennettu piharakennus. Alue on aikanaan toiminut jonkun isomman firman lomakylänä, joten näitä ”pikkumökkejä” löytyy ympäristöstä useampikin. Me kutsutaan omaamme mummonmökiksi tai aitaksi ja ollaan pikkuhiljaa fiksattu sitä enemmän aktiiviseen käyttöön soveltuvaksi. Alkujaan tuossa mökissä oli seinällinen kerrossänkyä, ikivanha hella, kulmakaappi ja keittiötaso. Vaikka tykkäänkin entisajan tunnelmasta ja haluaisin mieluusti säilyttää mahdollisimman… Continue reading
Rakastin lapsena meidän perheen kasvimaata. Oli ihanaa nostaa penkistä porkkana tai retiisi, huljauttaa siitä suurimmat mullat pois nurkalla seisovassa sadevesitynnyrissä ja rouskutella herkku pihamaalla. Ihan tuosta vaan kesken leikkien. Tämä muisto osui tähän hetkeen, kun ajattelin vuoden aikana tapahtuneita muutoksia yhteiskunnassa. Tuollainen multainen lapsuusmuisto oikein korostaa kunnolla koronan aikaansaamaa, ylisteriiliä yhteiskuntaa, jossa maski, turvaväli ja… Continue reading
Vanhassa laulussa sanotaan, että tosiystävän tuntee siitä, kuka jää vielä vaikeuksienkin jälkeen vierellesi. No, minä väitän, ettei siihen tarvita edes vaikeuksia. Riittää, kun toteutat haaveitasi, onnistut, menestyt tai olet onnellinen. Ihmisluonne on pohjimmiltaan aika susi toiselle. Lajitoveria kohtaan on helppo olla ymmärtäväinen ja kannustava silloin, kun toisella menee huonosti. Tarkoittaahan se useimmiten sitä, että omat… Continue reading
-Moi, mitäs teitte kesällä? -Nooo, ei me mitään erityistä. Vietettiin puolet kesäkuusta ja koko heinäkuu sisällä kaihtimien takana. Hellettä paossa. Siinähän se sitten meni. Se kesä. Nyt voikin jo palata kouluun ja töihin. Aina sanotaan ettei saa valittaa, kun on kerrankin lämmintä, mutta kai tässä vähän purnata saa. Olen nimittäin jo useamman ihmisen kanssa keskustellut… Continue reading
Helou ihanat! Huomenna 30.06. on ”Aja töihin Corvettellasi päivä” sekä ”Sosiaalisen median päivä”. Mulla ei ole Corvettea, joten joudun tyytymään someen. (Ja koronarokotteen tehosteeseen). Joku saattaa muistaa, että viime postauksessani kerroin poistaneeni henkilökohtaisen Facetilini väliaikaisesti. Tiedättekö, se päätös on poikinut pelkkää hyvää. Aikaa on enemmän ja se on kokonaisempaa. Mulla meni muutama päivä oppia elämään… Continue reading
Kun ulkona on niin paahteista, ettei tämä punahiuksisen ihmisen kalkinvaalea iho moista kestä, sitä pääsee hyvällä omallatunnolla siirtymään sisäpuuhiin. Kohteeksi mun tekemisvimmalleni valikoituivat tällä kerralla lähes tyhjän panttina nököttävä leikkimökki sekä pihasauna, joka on vain odottanut hetkeä, jolloin kerään kaiken intoni ja raivaan sotkupesäksi muuttuneen yläkerran oleskelukuntoon. Pikku mökki, iso mökki, metsämökki Meidän leikkimökki sijaitsee… Continue reading
Oli vuosia, jolloin kyseenalaistin oman ajan. Mun mielestäni perheellisellä ei tarvinnut olla sellaista. Kaikessa nuoruuden viisaudessani ja jaksamisessani ajattelin, että kun lapsia hankitaan, heidät myös itse vuorokauden ympäri hoidetaan. Vapaahetkistä viis. Tämä ajatusmalli kun vielä kuorrutettiin luonteella, joka ei koskaan pyydä apua, oltiinkin ennen pitkää uupumukseen johtavalla tiellä. Jotta tajuaa tarvitsevansa muutosta, täytyy ensin kokea… Continue reading
