Skip to content
Menu
Sydänmuruja
  • perhe
  • yrittäjyys
  • elämä
  • koira
  • reuma
  • hyvinvointi
  • puutarha
  • sisustus
  • juhlat
  • matkailu
  • kirjoittaminen
  • kirja
  • joulu
Sydänmuruja

Irti somesta

Posted on 29.6.2021

Helou ihanat!

Huomenna 30.06. on ”Aja töihin Corvettellasi päivä” sekä ”Sosiaalisen median päivä”. Mulla ei ole Corvettea, joten joudun tyytymään someen. (Ja koronarokotteen tehosteeseen).

Joku saattaa muistaa, että viime postauksessani kerroin poistaneeni henkilökohtaisen Facetilini väliaikaisesti. Tiedättekö, se päätös on poikinut pelkkää hyvää.

Aikaa on enemmän ja se on kokonaisempaa.

Mulla meni muutama päivä oppia elämään luuri syrjässä. Tottua siihen, ettei tekeillä olevaa hommaa tarvitsekaan keskeyttää jatkuvien puhelimen kilautusten tai oman uteliaisuuden takia. Aluksi Face pyörähti aamuisin ekana mieleen, kunnes tuli päivä, etten enää edes muistanut sen olemassaoloa.

Ensin kädet kaipasivat pitkin päivää tuttua selausmoodia ja välillä piti oikein pysähtyä tuntemuksensa ääreen. Miksi olo on niin hankala? Mitä tähän kaipaan? Pikkuhiljaa opin kuitenkin täyttämään selaushetkiä tekemällä muita juttuja. Tämän seurauksena olen saanut paljon enemmän aikaan. Jopa niitä to do-listan juttuja, jotka ovat roikkuneet odottamassa jo useampia kuukausia.

Uni on parempaa.

Pari päivää Facen poistamisen jälkeen aloin nukkua paremmin. Nukahdan nopeasti ja jos satun heräämään yöllä, saan unen päästä helposti uudelleen kiinni. Näin ei ole ollut ennen, vaan olen valvonut heräämisten jälkeen vähintään kaksi tuntia ja pyörinyt lakanoitten välissä, kuin grillivartaassa. Toisinaan valvonut samoilla silmillä suoraan aamuun saakka. Olen siis iloisesti yllättynyt ja kiitollinen tästä muutoksesta. Uni tuntuu kaiken kaikkiaan jotenkin syvemmältä ja virkistävämmältä. Tuntuu siltä, että monien vuosien uniongelmien jälkeen olen ihan oikeasti nukkunut taas.

Aluksi ihmettelin sitä, koska en ollut ajatellut viettäväni niin paljoa aikaa ruudun äärellä, että se olisi vaikuttanut uniini. Uskon kuitenkin, että se Facen kaikki informaatiotulva ja jatkuva passissa oleminen stressaa ihmistä jotenkin myös. Mun netinkäyttöni rajoittuu nykyään Instaan sekä tähän blogiin, joten ruutuaika on vähentynyt rutkasti. Suuremmalla päiväaktiivisuudella kaiken tekemisen merkeissä on varmasti oma vaikutuksensa unenlaatuun myös.

Muistan edelleen hetken, kun kirjauduin Faceen ekan kerran. Marraskuisena iltana 2011. Alkuun kaikki tieto ja kuulumiset tempasivat mukaansa ja elin kuuliaisesti luurin vaikutusvallassa aamusta iltaan. Ratsastin informaatiotulvan huipulla, tottelin nöyrästi puhelimen jokaista kilinää ja tykkäsin kaikista eteen tulevista jutuista. Postasin seinälleni suurinpiirtein kaiken aamupalastani lähtien ja luuriorjuus oli sitä myöten valmis.

Näinkin aktiivisella yhteisellä historialla Facen kanssa, mulla oli aluksi ihan outo olo, kun poistin tilini. Mietin, jäänkö paitsi jostain isommasta. Pysynkö enää jutuissa mukana. Entä kaverit? Olenko olemassa heille enää, kun en ole Facebookissa? Näitä pohdin hetken ja sitten otin järjen käteen.

Ei Erja, vastasin itselleni. Et jää paitsi mistään. Kaikki kavereiden kuulumiset saat tietää, kun tapaat heitä. Ihan kasvotusten. Tai lähetät viestejä. Tai soitat. Mitään oikeasti muuta menetettävää pitkän pohdinnan jälkeen ei sitten ollutkaan. Loppu kaikesta julkaistusta kun on suurimmaksi osaksi meemejä, vitsejä, mainoksia tai aforismitauluja.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Vaikka yhä useampi ihminen pitää digidetoxia ja kirjautuu sovelluksista ulos määräajoiksi parantaakseen henkistä oloaan, juhlistetaan silti huomisena somepäivänä sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia, joista yksi on pitää yhteyttä ihmisiin, jotka ovat kaukana.

Tämä on se yksi ihana asia, jonka Facebook myös mulle mahdollisti. Löysin sen kautta kolme kouluaikaista ystävääni, joista en ollut kuullut mitään pitkiin aikoihin, mutta joita olin ajatellut matkan varrella usein. Some voi siis jossain mielessä olla myös siunaus.

Kaiken kaikkiaan tähän asiaan pätee vanha viisaus päivitettynä.

Some on hyvä renki, mutta huono isäntä. Niin kauan, kuin sosiaalinen media palvelee ihmistä, ollaan oikealla tiellä. Kun pöydällä nököttävä luuri alkaa hallita mieltä ja tekemisiä sekä huutelee kurkistamaan sisältöään vartin välein, kannattaa sille näyttää sen oma paikka ja paiskata puhelin laatikon perukoille vähäksi aikaa.

Koska somen tiedot voivat odottaa, elämäsi ei. Jokainen hetki ruudun äärellä, vie saman hetken pois oikeasta elämästäsi. Ihmisiltä lähelläsi. Elämä ilman ruutua on oikeaa ja todellista. Sekä lopulta se ainoa, jolla on merkitystä.

Rakkaudella, Emppu

IG @kaneliomena76

Jaa tämä:

  • Click to share on Twitter (Opens in new window)
  • Click to share on Facebook (Opens in new window)
  • More
  • Click to share on Pinterest (Opens in new window)
  • Click to share on Tumblr (Opens in new window)

Related

Vastaa Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Lastenkirjani "Homma hanskassa" ilmestyy joulukuussa

Kirja on nyt ennakkotilattavissa mm. Booky, Suomalainen Kirjakauppa, Kansallinen kirjakauppa sekä Akateeminen webshop

Prismoissa se tulee olemaan myymäläsaatavuudella.

Itseltäni kirjan voi tilata 25 euron hintaan, laittamalla meiliä kaneliomena76@gmail.com

Laita viestiin kuinka monta kirjaa tilaat sekä nimesi ja toimitusosoite.

Postitan kirjat heti, kun ne joulukuulla saapuvat painosta. Laskujutut saapuvat kirjalähetyksen mukana.

***

Onko kummempaa kuultu? Joulupukki, hammaskeiju sekä pääsiäispupu vaihtavat töitä keskenään!

Tämä vauhdikas seikkailu pyöräyttää joululahjat, kolikot ja suklaamunat huolella sekaisin, kun kolme maailmankuulua hahmoa päätyy kilpasille työelämässä. Paljon on uutta opittavaa, ennen kuin homma on hanskassa ja koitos voi alkaa.

Kuinka joulupukki selviytyy pienen hammaskeijun tehtävistä?

Onnistuuko suklaamunien valmistus sokeria karttavalta keijulta?

Entä ehtivätkö maailman joululahjat ajoissa perille pääsiäispupun kyydittäminä?

*****

Kirjoittanut Erja Pyhältö-Seppälä

Kuvittanut Anne Muhonen

75-sivuinen, Kovakantinen

Ilmestyy 11.12.2023!

Minä

Lämpimästi tervetuloa sivulleni 💖

Olen Erja Pyhältö-Seppälä, 46 v. Pitkäaikainen kaupan alan yrittäjä, josta firman myynnin jälkeen tuli intohimoinen kirjoittaja.

Ensimmäinen lastenkirjani ”Homma hanskassa” on saamassa vihdoin kannet ympärilleen! Valmis kirja olisi näillä näkymin myynnissä joulukuulla, joten sitä odotellessa. Projektia voi seurata myös täällä blogin puolella.

Perheeseeni kuuluvat mieheni lisäksi kaksi lasta (9 ja 14) sekä maltankoirakaksikko Lucky ja Happy.

Kirjoittelen tällä sivustolla itselleni tärkeistä asioista. Tykkään tässä ruuhkavuosien keskellä paitsi pohtia elämän suuria kysymyksiä, myös näperrellä kaikenlaista sekä suunnitella uusia juttuja puutarhaan.

Liikunta, lukeminen ja etenkin kaikenlainen kirjoittaminen ovat tärkeitä henkireikiä.

Eri kulttuurit sekä maat kiinnostavat, joten haaveena olisikin tulevaisuudessa pystyä matkustelemaan  enemmän.

Otan mielelläni vastaan postia, jota voi lähetellä osoitteeseen kaneliomena76@gmail.com

Halauksin, Erja

Vanhemmat kirjoitukset

Hae kirjoitusta

Avainsanat

Anne Muhonen arki blogi elämä Erja Pyhältö-Seppälä etäkoulu Homma hanskassa hyvinvointi joulu joulukoristelu koira koiranpentu korona koronarajoitukset koronarokotus koulu kuntta lapset lastenjuhlat Lastenkirja lastensynttärit liikunta Lucky maltankoira migreeni Minä Netflix Novelli Omakustanne Omakustannekirja Outoja oireita parisuhde perhe perheblogi puutarha reuma Saiturin joulu sisustus syksyn 2023 uutuuskirjat synttärit työelämä yksinäisyys yrittäjyys yrittäjä yrittäminen

©2023 Sydänmuruja | WordPress Theme by Superbthemes.com