Meillä on mökillä 60-luvulla rakennettu piharakennus. Alue on aikanaan toiminut jonkun isomman firman lomakylänä, joten näitä ”pikkumökkejä” löytyy ympäristöstä useampikin. Me kutsutaan omaamme mummonmökiksi tai aitaksi ja ollaan pikkuhiljaa fiksattu sitä enemmän aktiiviseen käyttöön soveltuvaksi.
Alkujaan tuossa mökissä oli seinällinen kerrossänkyä, ikivanha hella, kulmakaappi ja keittiötaso. Vaikka tykkäänkin entisajan tunnelmasta ja haluaisin mieluusti säilyttää mahdollisimman paljon sellaisenaan, aloitettiin homma silti poistamalla kaikki keittiöjutut. Haluttiin aitta nukkumiseen ja oleskeluun, eikä liesi tai ruokakomero palvelleet niitä tarkoituksia.
Seuraavaksi saivat lähteä huonokuntoiset kerrossängyt. Lattiaan lätkittiin tummasävyinen vinyyli (talvikylmä tila) ja männynvärinen katto raikastettiin valkoisella värillä. Lopuksi paneloitiin seinät. Siihen homma jäikin melkein kahdeksi vuodeksi, kunnes tänä kesänä innostuttiin jatkamaan projektia.
Seinät saivat alkuun uuden värin. Kodin saunamökin hirsimaalia jäi vielä, joten kokeiltiin sitä tuohon paneeliin. Kaksi kerrosta se vaati tasaiseen ja peittävään tulokseen, mutta siellä se nyt on. Ja toivottavasti pysyy hyvin. Tuo väri on siitä hauska, että hämärässä se näyttää ihan harmaalta, valoisammassa vihertävältä. Mutta sama se mulle, harmaata tai vihreää, tykkään siitä silti. Tosi paljon.
Entinen keittonurkkaus oli 160 senttiä leveä, joten hankittiin sinne kaksi 80 senttistä runkopatjaa. Niitä voi sitten halutessaan vaihdella vaikka eri seinillekin, mutta nyt ovat parisänkynä nurkassa.
Erotin sängyn vielä pienellä verholla ovesta. Nyt sisääntullessa ei näy ihan suoraan sänkyyn, saati toisinpäin. Siellä saa loikoilla kivassa piilossa. Ja tuohan tuollainen väliverho oman tunnelmansakin.
Seinällä oleva kello on esikoisen koulutyö, jossa piti yhdistää puu- ja käsityötä. Se sopii mökin fiilikseen, kuin nenä päähän.
Sängyn päätyyn tahdoin istumatilaa, jossa voi vaikka lukea lehtiä tai kirjoitella. En mitään kalliimpaa sohvaa tuohon käyttöön halunnut ja löydettiinkin Jyskistä ihanan jämäkkä, retrotyylinen kahdenistuttava.
Samalla ostosreissulla matkaan poimiutuivat myös ruokapöydän tuolit, jotka ovat ryhdikkäät istua sekä juuri oikean väriset. Ja hintaiset! Kaksikymppiä tuoli. Ne tulivat kaveriksi vanhalle pöydälle, josta poistettiin jatkopalat, jotta saatiin aikaiseksi 80×80 kokoinen pikkupöytä. Sen äärellä on kiva pelata, piirrellä ja tehdä palapelejä. Ja se sopii juuri passelisti ikkunan eteen, mökin toiseen päähän.
Vanhoista laatikoista tehdään hyllykkö sängyn viereen. Laatikoita tulee vielä kaksi lisää. Mökissä oli myös pöydällä palapeli, jota rakenneltiin hartaasti lasten kanssa kaksi vuotta. Aina sopivilla hetkillä. Sen päätin säästää ja tehdä siitä taulun sohvan päälle.
Mökin kaksi kattolamppua ovat varmaan ihan alkuperäisiä. Meillä oli lapsuudenkodissakin sellainen takkahuoneen katossa jossain vaiheessa. Vaikka tämä valaisin ei muotokieleltään mikään mun suosikki olekaan, halusin muistojen takia säilyttää sen. Inhoan vain tuota vanhan männyn keltaisuutta. Maalasin kehikon kokeeksi valkoiseksi ja nyt se sulautuukin loistavasti kattoon. Lampun ritilän ja sisäosat käsittelin vielä vintagemaalilla. Se toi lopputulokseen kivaa elävyyttä.
Vielä on hommaa edessä, sillä mökin eteinen odottaa seuraavaksi päivitystä. Myös tekstiilit ja muu tilpehööri löytänevät aikanaan tiensä omille paikoilleen. Mutta alkuun sentään päästiin.
Intoillen, Emppu
IG @kaneliomena76