Kun kirjoitin viime syksynä ensi kertaa oudoista oireistani, jotka alkoivat elokuussa 2021 (parissa päivässä, murentaen hetkessä lähes kaiken toimintakyvyn), en olisi koskaan kuvitellut kiertäväni vieläkin lääkäreitä kesällä 2022. Edelleen vastauksia vailla. Tilanne on samansuuntainen. Kävelemään pystyn jo vähän pitempiä matkoja (n. kilsan), samoin tekemään joitain kotitöitä. Muuten hiljaiselo jatkuu, koska tulen heti kipeäksi, jos teen… Continue reading
Olen aina suuresti ihaillut italialaista kulttuuria, jossa perhe pyörii kaiken keskiössä. Suurten pöytien äärellä syödään yhteistä päivällistä joskus useammankin sukupolven voimin. Ja ystävätkin mahtuvat vielä sekaan. Hyvin perhekeskeisenä ihmisenä asetelma on mulle enemmän kuin luonteva. Ilman muuta lapset kuuluvat mukaan kaikkeen. He ovat osa elämää ja yhteisöä siinä missä aikuisetkin. Me kaikki olemme joskus olleet… Continue reading
Jos haluaa katsoa aivan kirjaimellisesti aivot narikkaan (ja jopa sen taakse) ohjelmaa, suosittelen Netflixillä pyörivää ”Selling sunset”-sarjaa. Ohjelma kertoo Hollywoodissa toimivasta kiinteistönvälitysfirma Oppenheim Groupista, sen henkilöstöstä sekä myyntikohteista. Sarjassa esitellään upeita luksusluokan kiinteistöjä, joita katsellessa väkisinkin miettii, millaista elämää sellaisissa kolosseissa asuvat ihmiset elävät. Ja mihin sitä oikeasti tarvitsee esimerkiksi kahdeksan kylpyhuonetta? Se kuulostaa omaan… Continue reading
– Äiti. Katsellaanko taas se video, missä te ootte isin kanssa siellä naimislavalla? kysyi aikanaan kolmevuotias esikoisemme. Höristin korviani. Mitämitämitä? Missä lavalla? Mielikuvitus loihti heti esiin kaksi hikistä hahmoa toistensa kimpussa jossain erotiikkamessujen lavashowssa (vaikkei vielä koskaan ole tullut kyseisessä tapahtumassa poikettuakaan). -Teillä oli sellaiset… ööö… naimispuvut päällä, lapsi jatkoi. -Sulla oli iso mekko. Kun… Continue reading
Totuus löytyy puolivälistä. Blogissani on paljon juttua ja kuvia meidän pihasta, jota ollaan viilattu innolla kuntoon viimeiset pari vuotta. Kukkivia kasveja, mustikkasinessä kylpevää kunttaa, hyvinvoivia puita ja siistejä nurmikonreunuksia. Tämän postauksen kuvissa on kolikon toinen puoli. Kasveja, jotka eivät ole viihtyneet niille valituilla paikoilla tai joiden elintilan rikkaruohot ovat hiljalleen syöneet. (Puhumattakaan rusakosta, joka raapi… Continue reading
Katselin eilen uutta sarjaa, joka kertoo maailman uskomattomimmista hotelleista. Esittelyssä tässä ensimmäisessä jaksossa oli Singaporessa sijaitseva, huikean näköinen Marina Bay Sands. Se koostuu kolmesta korkeasta, erillisestä hotellirakennuksesta, joiden päälle on nostettu upea allasalue puutarhoineen. Altaan reunalta voi ihailla kaupungin kattoja ja ottaa selfieitä. Sarjan tekijät seurasivat hotellin elämää henkilökunnan näkökulmasta. He toimivat apuna mm. hovimestarina,… Continue reading
Takarajaviivan pyyhkiminen puhtaaksi lenkkarilla. Kopautus mailalla kummankin kengän pohjaan. Shortsien nyppäys takaa. Sitten edestä. Paidan olkapäiden irrottelu ihosta. Lopuksi pyyhkäisyt nenään, korvaan, takaisin nenään ja toiseen korvaan. Otsa kuivaksi hikinauhaan. Syöttö. Rakastan tennistä. Edellä kuvailin espanjalaisen Rafael Nadalin kenttämaneereita. Kun hän syöttää, hän tekee lähes joka pallon kohdalla yllämainitut jutut. Aina samassa järjestyksessä. Lisäksi hänellä… Continue reading
Mun nuoruuden Tinder-vastine oli yökerho. Laitettiin tyttösten kanssa ykköset ylle, siveltiin pari kerrosta ripsaria, suihkutettiin kilo lakkaa etuhiuksiin ja lähdettiin bileisiin. Abivuonna parhaimmillaan keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Ehtihän siinä lukea kirjoituksiinkin vielä muutaman päivän. Tuohon aikaan – kultaisella 90-luvulla – oltiin aina ajoissa liikenteessä. Meidänkin porukka kävi usein eka syömässä jossain pizzeriassa tai hampurilaisilla, mutta… Continue reading
Jos leffassa halutaan esittää joku oppilas ihan tunarina, hänestä tehdään koulunäytelmään puu. No. Minä olin puu. Toisella luokalla. (Vaikka olisin niin syvästi halunnut olla kana). Muistan edelleen vuorosanani, ”Metsä puut kanalle”. Ja muistan edelleen katkeruuden harjoituksissa, kun kana unohti alkuun vuorosanojaan ja minä olisin muistanut ne saman tien. No jaa. Tämä näytelmäepisodi lipui mieleeni, kun… Continue reading
Tällä hetkellä istun sohvalla ja katson toisella silmällä Johnny Englishiä. Leppeää iltatunnelmaa syövät hieman killerihajut, joilla meidän pikkukoira myrkyttää ilmaa noin viiden minuutin välein. (Jos joku ei ole koskaan sattunut paikalle oikeaan aikaan, kerrottakoon, että koiran pieru haisee ihan kuolemalta!) Happy on kärsinyt oudoista vatsavaivoista viikon päivät. Hän tykkää maistella takapihalla kaikenlaista aina jäniksenpapanoista pudonneisiin… Continue reading
