Takarajaviivan pyyhkiminen puhtaaksi lenkkarilla. Kopautus mailalla kummankin kengän pohjaan. Shortsien nyppäys takaa. Sitten edestä. Paidan olkapäiden irrottelu ihosta. Lopuksi pyyhkäisyt nenään, korvaan, takaisin nenään ja toiseen korvaan. Otsa kuivaksi hikinauhaan.
Syöttö.
Rakastan tennistä. Edellä kuvailin espanjalaisen Rafael Nadalin kenttämaneereita. Kun hän syöttää, hän tekee lähes joka pallon kohdalla yllämainitut jutut. Aina samassa järjestyksessä.
Lisäksi hänellä on kentän molemmilla puolilla pyyhe, joihin hän käy pyyhkimässä enimmät hiet melkein joka pallon jälkeen. Suurin osa pelaajista heittää pyyhkeensä kentän kaiteelle, miten sattuu. Nadal asettelee omansa aina tarkasti samaan asentoon. Sama kuvio on juomapullojen kanssa. Niitä hän säätää myös huolella vierekkäin, jotta etiketit olisivat samansuuntaisesti.
En tiedä onko kyse pohjimmiltaan pakonomaisista toiminnoista vai siitä, että tietyt rutiinit auttavat keskittymään paremmin. Luin kyllä kerran jostakin, että hän on myös jonkin verran taikauskoinen. Varmaa on kuitenkin, että nämä maneerit varastavat huomion hänen peliltään. Ainakin aluksi.
Ensin huomaa yhden jutun toistuvan. Pelin edetessä niitä tulee enenevässä määrin ja yhä useammin. Lopulta katsoja alkaa vahdata vain sitä, koska liikesarja taas alkaa ja putoaa pelin seurannasta. Itse mietin sitä, mahtaako hän kärsiä hän noin suuresta määrästä liikkeitä? Huomaako hän niitä itse lainkaan?
Jokin taika sarjoissa varmaan on, sillä Nadal on tällä hetkellä maailmanlistan vitonen. Ja katsotaan, miten Ranskassa ylihuomenna käy, kun sunnuntaina läiskitään miesten finaali.
Tennis on kovaa hommaa. Pitkiä aikoja kentällä, jatkuvaa juoksua, nopeita käännöksiä. Kropan pitää olla tosi tikissä. Itse en ole varsinaisesti pelannut kentällä, kuin muutaman kerran, mutta lätkittiin naapurin tytön kanssa palloa joka päivä nuorempina. Ilman rajoja ja verkkoa. Wimbledonin innoittamina.
Tänään katselin Ranskan avoimia, miesten semifinaalia, joka kesti kolme tuntia. Olisi kestänyt pidempäänkin, mutta Nadalin vastustaja Alexander Zverev loukkasi pahasti nilkkansa ja peli jäi siihen.
Tämän ikuisen tennisfanin haaveena olisi päästä joskus livenä katsomaan joko Ranskan avoimia tai Wimbledonia. Istua hiljaisessa katsomossa ja nähdä kaikki suosikkipelaajansa ihan oikeasti edessään.
Sitä odotellen.
❤, Emppu
IG sydanmuruja
