Jos haluaa katsoa aivan kirjaimellisesti aivot narikkaan (ja jopa sen taakse) ohjelmaa, suosittelen Netflixillä pyörivää ”Selling sunset”-sarjaa. Ohjelma kertoo Hollywoodissa toimivasta kiinteistönvälitysfirma Oppenheim Groupista, sen henkilöstöstä sekä myyntikohteista.
Sarjassa esitellään upeita luksusluokan kiinteistöjä, joita katsellessa väkisinkin miettii, millaista elämää sellaisissa kolosseissa asuvat ihmiset elävät. Ja mihin sitä oikeasti tarvitsee esimerkiksi kahdeksan kylpyhuonetta? Se kuulostaa omaan korvaani jo todellisuudesta vieraantuneelta.
Jokainen ohjelman talo on luultavasti sisustussuunnittelijan jäljiltä, sillä harvassa näkyy minkäänlaista persoonallista merkkiä siellä asuvista ihmisistä. Esittelyssä olevat kohteet ovat järjestään samalla muotilla valettuja, miljoonia maksavia unelmataloja äärettömine uima-altaineen ja mykistävine näköaloineen.
Puhumattakaan itse välittäjistä, jotka ovat vähintään yhtä mykistäviä, kuin esittelemänsä talot.
Venyisin itse korkeintaan juhliin (enkä ehkä sinnekään) samaan lookiin, jolla nämä naiset astelevat työpaikalleen joka päivä. (Monelta he oikein heräävät laittamaan itseään?) Jokainen kopistelee pöytänsä ääreen vähintään kymmenen sentin koroilla sekä paljon pintaa esittelevissä, vartaloa nuolevissa vaatteissa. Hiukset on aseteltu viimeisen päälle ja niitä heitellään koko ajan puolelta toiselle tai siirrellään kuritonta kiharaa tiptop-rakennekynsillä otsalta sivummalle.
Toimistossa naisia on muistaakseni seitsemän. Kaikki istuvat rivissä kiiltävien, äärimmäisen siistien pöytiensä takana ja suurimman osan ajasta juoruavat toimiston pahiksesta, joka on katsomissani jaksoissa äitiyslomalla. Tuore äiti näytetään myös käymässä työpaikallaan vauvansa kanssa. Kukaan ei uskoisi, että hän on kokenut rankan synnytyksen kaksi viikkoa aiemmin. Siinä, missä itse pääsin tuskin kävelemään kahden viikon ikäisen kanssa, on tämä äiti kuin uutuuttaan hehkuva, laatikostaan nostettu barbienukke. Upea vartalo, pinkki ihonmyötäinen asu ja täydellinen meikki. Sekä tietysti ne kympin korot ja takapuolta nuolevat, laineilla olevat hiukset.
Toimistoa johtavat kaksosveljekset, jotka tuntuvat seurustelleen jokaisen työntekijänsä kanssa vuoronperään. En ole katsonut sarjaa alusta saakka, mutta aina tulee joku juttu, missä naiset muistelevat aikoja, jolloin joko seurustelivat tai olivat kihloissa kyseisten miesten kanssa. Varsin tiivis perheyhteisö siis. Johtajat istuvat avokonttorissa omissa pöydissään ja kuuntelevat naisten juttuja useimmiten hieman hämillisen näköisinä.
Olen katsonut nyt muutaman jakson ja olen jo tukevasti koukussa. Tämä sarja kuuluu kategoriaan, jossa ohjelma on niin huono, että se on jo tosi hyvä. Tiedättehän? Vähän sama kuin kuuluisa Haihurrikaani useine jatko-osineen.
Alkujaan aloin katsella malliksi yhtä jaksoa, kun illan elokuva loppui, enkä halunnut mennä vielä nukkumaan. Nyt olen jo kiintynyt sarjan esiintyjiin ja tahdon nähdä aina vain lisää heidän loistokasta elämäänsä. Tänäänkin taidan siis valvoa hiukan pidempään kuin muut, jotta saadaan toimiston naisporukan kanssa selvitettyä kumpi puhuu totta eräästä vanhasta riidasta. Kullattu Emma vai parjattu Christine? (Joo, ihan hävettää).
Auringonhehkuista päivää ihanat!
Emppu
IG sydanmuruja
