Tämän viikon maanantaiaamu aukeni ihanaan puheensorinaan, kun kuopuksella oli kaksi kaveria yökylässä. Edellisiltana lapset olivat juosseet uimassa ja suppailemassa sekä katselleet vielä leffan illan päätteeksi, joten nukkumaanmeno venähti lähemmäs yhtätoista. Silti he nousivat aamulla seitsemältä ja istuivat jo pelaamassa Labyrinttia eteisen lattialla yöpuvuissaan, kun itse vasta hiivin kohti keittiötä ja pyyhin unihiekkaa pois silmistäni. Muistan…
Hiphei! Huomenna 05.04.2023 on mun blogini neljävuotispäivä! Kun vuonna 2019 aloitin blogin nimeltä Päiväunelmia ja unelmapäiviä, ja kirjoitin ensimmäisen postaukseni myöhäisenä kevätiltana, maailma näytti hyvinkin erilaiselta. Tavalliselta, jos niin voi sanoa. Kaikki tuntui kulkevan samaa tuttua ja (aika) turvallista rataa. Kukaan ei olisi voinut silloin aavistaakaan, millaista taistelua elämästä ja kuolemasta käytäisiin ympäri maailman vuotta…
Blogissa on ollut hiljaista. Olen ollut kaiken syksyn sairastamisen jälkeen umpiväsynyt, joten kaikki vapaampi aika on mennyt levätessä ja koittaessa pikkuhiljaa saada taas maata jalkojen alle. (Ja tutkimukset jatkuvat ensi vuonna, mutta nyt rentoudutaan). Joulua ollaan valmisteltu rauhallisessa tahdissa. Lapset ovat jo niin isoja, että leipomiset on voinut jättää heidän huolekseen (eli ilokseen). Sen kun…
Muistan, kuinka kolmekymmentäkaksivuotiaana kipuilin äidiksi kasvamista. Pitkään odotettu esikoinen oli siinä. Ihana vauva tuhisemassa sängyssään, enkä minä ollutkaan kasvanut synnytyksen yhteydessä äidiksi. Sama henkinen mukula, joka olin ollut jo useamman vuosikymmenen, asui edelleen pääni sisällä, enkä osannut yhdistää sitä noihin muihin näkemiini äiteihin, jotka varmoin ottein nostelivat hauraita kääröjään ja tiesivät tasan tarkkaan, milloin pullomaito…
Kertokaa etten ole ainoa, joka tämän päivän maailmassa kaipaa takaisin ihan sitä tavallista maalaisjärkeä? Sitä, että jokainen ongelma ei kulje kymmenien eri työryhmien ja asiantuntijoiden kautta, ennen kuin siihen saadaan ratkaisu, (jonka seurauksia perustetaan mittaamaan taas uusi työryhmä). Sitä, että joku uskaltaa ilman kymppitonneja maksavia tutkimuksia antaa jonkinlaisen varmahkon vastauksen siitä, että jos menee sateella…
Tätä blogia on perustettu ajatuksissa jo niin kauan, että ihan mahtavaa olla nyt tässä vaiheessa. Olen koululaisesta saakka tykännyt kirjoitella kaikenlaista; runoja, tarinoita, päiväkirjaa – ja hei, kuka muistaa vielä teinarin (teinikalenteri), mihin raapustettiin ne ekat ihastusten nimet sydämin ympäröityinä. Tätä nykyä kirjoittaminen on jäänyt muistilistoihin ja kauppalappuihin, joten ajattelin ottaa vähän ryhtiä ja saada…