1. Äänekäs ostos Yhdeksänvuotias Vili laahusti kirpputorin käytävää eteenpäin ja puristi kädessään kymmenen euron seteliä. Hänellä oli sikatylsää. Ensin äiti oli pysähtynyt jokaisen pöydän luona ja nyt hän jumitti puhumassa naapurin kanssa! Kun Vili yritti narista asiasta, äiti lähetti hänet etsimään joululahjaa mummille. Vili silmäili välinpitämättömänä pöytiä, jotka pursuilivat astioita. Osa esineistä oli todella… Continue reading
Kun heräät sängyssä aamuisin, avaat silmät ja henkäiset syvään. Kai elossa olet edelleen, vaikka mikään ei tunnukaan miltään. * Katsot peiliin, sieltä vastaa taas ilme lamaantunut ja totinen. Oot olematta, olemassa pelkkä kurja, mitätön ihminen. * Jokin mieltäsi jäytää, ei anna hetken rauhaa, se yöstä pitkälle päivään, samaa säveltä jauhaa. * ”Oot arvoton sä parka,… Continue reading
Kirjoittelin eilen yhtä käsistä. Jonka vaihdoin hetken päästä toiseen. Ja sen toisen vielä kolmanteen. Kun olin käyttänyt kaksi tuntia, saaden aikaan paljon naputusta ja pelkkää tyhjää, alkoi mielessäni pyöriä lause: joskus osaan, joskus en, on taitopuoli oikullinen. Siitä tämä lorunen sitten sai alkunsa. Joskus tekstiä lähtee heittämällä ja sitä saa aikaan monta sivua ihan pienessä… Continue reading
Olet vanha. Kasvosi ovat ryppyiset, kätesi täynnä maksaläiskiä ja hiuksesi hohtavat hopeaa. Ennen niin tavalliset arkipuuhat ovat muuttuneet vuosi vuodelta haasteellisemmiksi. Oikea päivämäärä tai sana ei aina muistu heti mieleen. Heräät aamulla, syöt, teet aamutoimet. Sitten…. sitten…. Sen jälkeen on taas sama päivä. Päivä täynnä ei mitään. Täyttelet ristikkoa muutaman kymmenen minuuttia. Ehkä luet hieman.… Continue reading
Inhoan, vihaan nukkumista, joko taas on pakko? Mitä jos kapinaan käännytään, ja tehdään unilakko? * Yötä ei voi hallita, se ei koskaan kysy lupaa, ja vaikka sitä tulemasta kieltäisi, se astuu joka tupaan. * Yö keskeyttää pelit, juuri parhaimmassa kohdassa, ja käskee lelut aina kaappeihin siivota. Sen jälkeen pesulle ja syömään ajaa, sen röyhkeydellä ei… Continue reading
Suret sen menetystä, mikä joskus oli elämäsi. Itket häntä, joka joskus olit sinä. * Kun katsot taaksesi, et muista parhaita hetkiä. Ainoastaan roppakaupalla hukattuja tilaisuuksia, liikaa käyttämättä jäänyttä aikaa sekä toiveita, jotka odottivat vain oikeaa päivää toteutuakseen. * Sinulla oli suunnitelmia, mutta elämä pyyhkäisi ne nauraen sivuun. Se jakoi sinulle toiset kortit kertomatta, miten uutta… Continue reading
Miltä se tuntuu, se rakkaus, josta puhutaan suurin sanoin, jota lausein kaunein ylistetään ja juhlitaan ylevin valoin? * Miltä se tuntuu, se rakkaus, polttaako tulen lailla? Viekö aatokset peräänsä muualle, kun hän vaeltaa toisilla mailla? * Olen kuullut se anteeksi kaiken antaa, ja toisen puolesta taakan kantaa, mutta voiko se lentää ylitse ajan, kun toinen… Continue reading
Kuvia tuhat ja toinen samanmoinen, katsoo somesta jälleen tyyppi suurenmoinen. On kalenteri täynnä ensi juhannukseen saakka, haalit kaikkea ja valitat kuinka onkaan raskas taakka. * Et koskaan ehdi tavata, et viestiäkään laittaa, koska ihmissuhteet hemmetti ne bisneksiä haittaa! Ja kuinka monta kuvaa tällä kertaa täytyi yrittää, että yksi niistä miljoonista meille muille kelpaa esittää? *… Continue reading
”Elämässä on vain kaksi tragediaa. Se, ettei saa, mitä haluaa ja se, että saa sen.” (Oscar Wilde). Jos jokin sitaatti sopii yrittäjyyteen, se on juuri tuo Wilden oivallus. Moni unelmoi omasta yrityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista, mutta ei osaa kuvitellakaan, mitä kaikkea muuta tuon haaveen pyörittäminen tuo tullessaan. Yrittäminen on rankkaa hommaa, josta muille näkyy… Continue reading
Etkö huomaa, kuinka olen muuttunut? Jo itseltänikin kadonnut. Hymytön ja vaiennut, valon katseestani hukannut. * En halua tuntea tuota, naista särkyvän haurasta niin, joka ennen ääneen nauroi ja uskoi unelmiin. * Kasvot ovat hetkessä ikääntyneet, murheet otsalle jokensa uurtaneet, ja lapsenmieli ikuinen siirtyi kerralla vuosiin vanhuuden. * Teki kohtalo sen, mihin eivät pystyneet vuodet, vei… Continue reading
