Äiti on voimallinen sana. Useimmille tuo sana ei tarkoita pelkkää fyysistä ihmistä, vaan se on täynnä muistoja, odotuksia ja suurta tunteiden kirjoa – laidasta laitaan. Rakkautta, kunnioitusta, lohtua, kiitollisuutta, anteeksiantoa ja epäitsekkyyttä. Vihaa, ankaruutta, katkeruutta, julmuutta. Ikävää, kaipausta, surua ja luopumista. Oli äiti sitten paras kaveri tai aivan kamala hermoviila, heihin sitoutuu jokin maaginen voima….
Jokainen tuntee sisustus- ja suunnittelukärpäsen. Talven se uinuu horroksessa lataamassa itseään ja iskee täysin voimin sitten kevään kynnyksellä. Ainakin tähän osoitteeseen. Kärpänen karttelee jostain syystä mun miestä ja onnistuu aina lentämään hänen ohitseen. Loppujen lopuksi mies saa kuitenkin voittoisan arvan ja pääsee osallistumaan. Toisinaan hän saa olla jopa projektin (sohvaa ja kirjahyllyä) kantava voima, kun…
Heippa ihanat❣ Tiistaisen ”Hyvän runouden lukupäivän” kunniaksi, kirjoitin tämänkertaisen blogitekstin runomuotoon. (Hyvästä runoudesta ei tämän kohdalla voi puhua, mutta tulipahan koitettua. Ja kivaa oli). Alkoi mieli janota jotain uutta, ainaisen saman sijaan vaihtelevuutta, sain keväisen sisustusinnostuksen, (teen siitäkin oman postauksen). Keittiöstä työt alettiin, peittyi seinä vaaleaan paneeliin, mies luuli – ”Oli tämä tässä”, astui toiveissaan…
Voisi sanoa, että lähes jokaisessa perheessä tullaan joskus siihen tienristeykseen, jossa mietitään (= mangutaan) lemmikin hankkimista ja useimmissa tapauksissa aloite lähtee hoivavietin pyörteissä kieriviltä lapsilta. Monessa perheessä toinen vanhempi liittyy oitis innolla kuoroon, kun taas toista ei voisi vähempää kiinnostaa yksi liikkuva osa lisää muutenkin kiireiseen arkeen. Sillä ehdolla, että te sitten myös hoidatte sen!…
Heissulivei❣ Puhelimesta löytyi niin paljon kuvia liittyen tähän pääsiäisen aikaan, että valitsin niistä otannan tännekin. *** Nettikauppojen sivuja on tullut selattua viime aikoina enemmänkin. Meidän olohuoneen yksi seinä kaipaa uutta tapettia ja hartaan etsinnän jälkeen löysinkin yhden hyvän vaihtoehdon Photowallin valtavasta valikoimasta. Mies on myös ihan ääri-innoissaan asiasta ja etenkin seitsemän vuodan valokuvantarkasta kohdistamisesta. Hän…
Tästä taitaa tulla oikea nostalgiatykitys. Somea selatessani, kun oon viime aikoina jostain kumman syystä muistellut kaikenlaisia entisajan juttuja. Kuten puhelinkoppeja, karkkimerkkejä, limupullojen läppäkorkkeja, kolmekymmentä vuotta vanhoja ohjelmia sekä ekaa kännykkää, jonka sain yhdeksäntoistavuotiaana ja joka oli suurin piirtein puolikkaan halon kokoinen. (Mun miehellä oli omalle luurilleen vielä ”kätevä”, vyöhön tarranauhoilla sidottava säilytyspussi. Voitte vaan kuvitella,…
Kuka muistaa vielä leffan ”Murmelinpäivä”? Siinä Bill Murray esittää meteorologia, joka lähtee työreissulle Punxsutawneyn pieneen kaupunkiin ja jää sinne jumiin – elämään samaa päivää aina uudestaan ja uudestaan. Me eletään nykyään täällä Murmelinpäivää myös. Päivät ja viikot pyörii samassa järjestyksessä ja samoilla rutiineilla, oli sitten arki tai viikonloppu. Aluksi koitettiin tehdä niiden välille sentään jonkinlaista…
Huomenna sunnuntaina mun blogi täyttää yhden vuoden! Kohta ollaan siis hyvää vauhtia taaperovaiheessa. Julkaisen nyt ihan ekan tekstini, jonka vuosi sitten kauniissa huhtikuisessa iltahämärässä naputtelin. Muistan vieläkin sen jännittyneen tunteen, kun laitoin tuon jutun menemään ja aloin odottaa, löytääkö sitä kukaan. Ja muistan senkin, miltä tuntui, kun sain ensimmäisen kommentin kirjoitukseeni. Aivan mahtavaa! Silloin taisin…
Helouhelou ihanaiset! Mitä teille kuuluu? Etäopiskelua mennään kolmatta viikkoa ja tämän perheen äiti on oppinut jo käyttämään Google Classroomia, liittymään Meetiin, lähettämään Youtuben videoita WhatsAppilla ja jakamaan oman sijaintinsa toisille Google Mapsissa. (Joo, oon täysi puujalka sovellusten maailmassa, joten nämä ei oo todellakaan olleet mulle itsestäänselvyyksiä tähän saakka). Lisäksi olen tässä sivussa kerrannut genetiivin, partitiivin…
Perjantai. Lasten etäopiskelupäivä nro 5. Kännykän (ärsyttävä) herätysääni naputtaa jo kolmatta kertaa. On pitänyt vaihtaa se viimeisen vuoden johonkin inhimillisempään versioon. Ainoa ongelma on, että muistan jutun vain aamuisin. Läväytän äänen hiljaiseksi ja kuuntelen, kun pikkuiset askeleet tassuttavat omasta huoneestaan meidän ovelle. Eskarilainen hieroo unisia silmiään ja nostaa koiran meidän sänkyyn, kömpien itse perässä. Meidän…