Hiukan erilainen toukokuu

Posted on by erja

Meidän toukokuu on kalenterissa näyttänyt jo useamman vuoden ajan aikamoiselta sekametelisopalta. Keväiset viikonloput ovat täyttyneet ajatustakin nopeammin kaikenlaisesta menemisestä, tekemisestä, muistamisesta ja valmisteluista.

Toukokuu on mun mielestä vähän kuin maratonin viimeinen kilometri (jota en ole koskaan edes juossut). Kohta ollaan perillä, kesäloma näkyy jo nurkan takaa. Vielä vähän kun jaksaa puristaa, niin pääsee hyvin ansaituille vapaille.

Juoksua siivittävät vappu, äitienpäivä, kolmet synttärit (joista yhdet omat), yhdet nimipäivät ja lasten harrastusten kevätnäytökset. Toukokuun viimeiselle viikolle ovat sijoittuneet usein myös koulun kevätjuhlat sekä työelämässä kesätyöntekijöiden viimeiset harjoitushetket ennen yksin vuoroon jäämistä.

Kaiken kaikkiaan voisi siis sanoa, että edessä on hiukan erilaisempi toukokuu.
Tämä kirja on (Barbikielellä) aivan hurmis. Suosittelen!
Meidän huoltoasema on ollut nyt vähän yli kuukauden kiinni tämän koronavirusepidemian takia. Nyt kun tilanne on sen verran tasainen, availlaan viikon päästä ovia uudelleen. Tällaisella aikataululla kesätuuraajia ei ehtisi opettaa tarpeeksi, joten meidän firmassa pidettiin kesälomat huhtikuulla. Tullaan olemaan alkuviikot avoinna vain arkisin, joten viikonloput ovat poikkeuksellisesti vapaina kaikilla. Itse jatkan lääkitykseni takia etänä hommia siihen saakka, kun saadaan joko rokote virukseen tai on muuten turvallista palata asiakaspalveluun.
Äitienpäivää ajateltiin kahvitella mummin ja papan kanssa meidän takapihalla. Itse olen sen verran paniikkinappula pohjassa tuon epidemian takia, joten en halua heidän, enkä meidänkään takia ottaa mitään turhia riskejä. Ollaan nähty muutamia kertoja muutenkin ulkoilun merkeissä, joten tämä on hyvä ratkaisu juhlimiseenkin.
Ja tässä vaiheessa sitä oikein odottaa pääsevänsä tekemään kakkua tai jotain muuta herkkua. Aion leipoa itseni tärviölle, kun on kerrankin hyvä syy, (eikä tarvitse syödä kaikkea yksin). Mustikoita on pakastimessa niin paljon vielä jäljellä, että ajattelin tehdä niistä Kinuskikissan ohjeella täytteen kakkuun. Kerran sitä jo kokeilin muutama vuosi takaperin ja kakun kerroksista tuli paitsi kivan näköiset, myös mukavan raikkaan makuiset.
Eskarilaisen seitsenvuotisjuhlia vietetään varmaan samalla mallilla. Siis alle kymmenen kahvittelijaa ja ulkopartyt. Halusin, että hän saa suunnittelemansa teeman mukaisen juhlapäivän, vaikka itse hilut suppeammat ovatkin ja olen jo etsiskellyt valmiiksi kemukampetta nettikaupoista.

Yllätys oli suuri, kun hevosia ja prinsessoja ihannoiva neitokainen halusikin Ninjago-synttärit. Garmadon, Lloyd, Kärmeiset ja Kivimoukarit (tai mitä nyt olivatkaan) ovat tätä nykyä meillä kova sana. Eilen tyttö kysyi multa, sattuisiko meillä olemaan heittotähtiä. Hitsi. Ei kyllä ollut… edes käsilaukun pohjalla. On tainnut äidin heittotähti jäädä jonkun pakaraan kiinni.

Ja tänään, kun oltiin lasten metsämajalla, tyttö kysyi miksei hänen nimekseen laitettu Juurakko. Juurakko Amanda Peppi olisi kuulemma oivallinen nimi ja kuulostaisi niin kauniilta. Mitäpä siihen sitten sanomaan.

Kun nyt päästiin tähän lasten suusta osioon, muistan ikuisesti esikoisen esittämät kysymykset, kun juhlistettiin miehen kanssa hääpäiväämme. Poika oli tuolloin noin kolmevuotias ja katseli ekaa kertaa meidän kanssa videota häistämme. Silmät pyöreinä hän ihaili nättiä äitiä ja nättiä isiä. Kysyi sitten mennäänkö aina naimispäivänä sinne naimislavalle, minne äiti ja isikin menivät. Ja puetaanko naimispuvut päälle. Tarkoitti hääpäivää, alttaria ja hääpukuja 😂

Ihastuttavaa viikon jatkoa ihanat!

Pusuin ja halein,
Emppu

FB @kaneliomena76 ja IG @emppu76

Vastaa