Jee! Tänään on viimein se päivä, kun voin laittaa julkiseksi tulevan kirjani kannen ja samalla esitellä uuden hahmoni. Tänä vuonna Suomen koulujen opettajakunta saa nimittäin uuden vahvistuksen. Hän on Hilja Hui, maailman ujoin sijaisopettaja, joka pelkää vähän kaikkea maan ja taivaan välillä. Ihanaa, jännittävää ja samalla niin epätodellista! Hilja Hui oppilaineen on nyt todella matkalla… Continue reading
Charlestonmekot. Pitkät helmikaulanauhat. Otsapannat. Jazzklubit. Saksofoni. Flapper-tytöt. Tanssirevyyt. Avoautot. Jo pelkät sanat saavat olon autuaaksi. Sielussani on ollut ikiajat oma sopukkansa 1920-luvulle, jota myös iloiseksi vuosikymmeneksi kutsutaan. En tiedä mikä tuossa ajanjaksossa kiehtoo niin voimakkaasti, mutta olen kuullut sen kutsun ihan nuoresta saakka. Muistan katselleeni jossakin vaiheessa televisiosarjaa ”The House of Eliott”, jonka tapahtumat sijoittuivat… Continue reading
Siitä on nyt lähestulkoon vuosi, kun matkasin WSOY:lle allekirjoittamaan elämäni ensimmäisen kustannussopimuksen. Kyseessä oli lastenkirja, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. No. Homma edistyy upeaa vauhtia. Lähetin käsiksestä eilen kustantamoon viimeisen, editoidun version tarkastettavaksi. Tänään sain viestin, että teksti on valmis ja siirtyy nyt kuvittajan pöydälle. Olo on yhtä aikaa onnellinen, kiitollinen, nöyrä ja jännittynyt. Oma… Continue reading
Kapteenin lokikirja. Päivä 5. Laivastomme ajautui vuodenvaihteessa väijytykseen. Olemme nyt ajelehtineet viisi päivää holtittomasti valtaisalla koronamerellä, emmekä ole onnistuneet löytämään oikeaa suuntimaa sankan aivosumun keskellä. Miehistöä kaatuu sänkyihin koko ajan vain enemmän, sairastupa täyttyy ja komentosilta on kovin hiljainen. Tänään täytämme aluksen ruokavarastot, jonka jälkeen siirrymme hetkeksi automaattiohjaukselle. Käytiin mieheni kanssa Nokia-areenalla Ismo Leikolan keikalla,… Continue reading
(Tylsä) järki sanoo, että tänään kello 0.00, keskiviikko vaihtuu vain torstaiksi. Sama järki vihjaa, ettei tänäkään vuonna kello 0.00 ilmesty jostain taikatomua, joka pyyhkii maailman huolet pois, tekee kaikista onnellisia ja järjestää sekaiset kaapit aamuun mennessä. Silti järjen takana voltteja heittää riemukas toivo, joka on asettunut jo hyvissä ajoin jonoon uuden vuoden oven taa. Toivo… Continue reading
Blogin joulukuu on kulunut pitkälti ainoastaan satukalenterin parissa ja toivon kovasti, että Neljästä toivomuksesta on ollut iloa! Vuosi on ollut hiljainen julkaisujen suhteen, joten omalla kohdallani tämä satukalenteri täytti jotain puuttuvaa. Olihan Neljä toivomusta-käsis alkujaan tarkoitettu ihan kirjaksi saakka, mutta elämä päätti toisin. (Tarina on kuitenkin mulle mieluinen, enkä halua jättää sitä pöytälaatikkoon, joten oli… Continue reading
Kun olin nuori aikuinen, ajattelin säälinsekaisella kauhulla viisikymppisiä ihmisiä. Miten he olivatkaan niin väsyneitä, ilottomia, inhosivat töitään ja valittivat sarkasmin säestämänä kaikesta. Itse tunsin vasta vapauden ensimmäiset tuulet siipien alla ja tuntui, että ne kantaisivat maailman ääriin ja kaikenmaailman ihmetekoihin. Minusta ei koskaan tulisi väsynyttä aikuista, ajattelin. Ja kuinka sitten kävikään? Pakko myöntää, että maailma… Continue reading
Käytiin Tampereen Kirjafestareilla ja olipa hauska nähdä ne vaihteeksi näytteilleasettajan näkökulmasta. (Toki niin kiire ei ollut, ettenkö olisi ehtinyt hankkia itsellenikin samalla paria uutta kirjaa). Festarit oli tänä vuonna jaettu kolmeen eri tapahtumaan – kirjafestareihin, levyfestareihin ja antikvaarisiin kirjoihin. Molemmissa kerroksissa riitti porukkaa välillä ihan tungokseen saakka. Oma henkilökohtainen suosikkipaikkani oli juurikin antikvaarinen puoli, josta… Continue reading
Mitä sä rakastat joulussa eniten? Mulle tärkeintä on yhdessäolo. Meidän perhe on muutenkin paljon yhdessä, mutta jouluna tunnelma on ihan omanlaisensa. Sitä värittää kaikki kiva tekeminen, ajaton aika ja erilainen lämpö. (Ja tietty odottava jännityskin tuo päivään oman lisänsä). Katselen jokainen joulunalus Grinch-animaation sunnilleen viisi kertaa. Ja jokaisella kerralla eräs lause sykähdyttää yhtä paljon. Grinch… Continue reading
En kauheasti käytä Instaa, mutta ihan lähiaikoina huomasin siinä silti selvän muutoksen. Syötteen päivitys vastaamaan katsotun kohteen kaltaisia postauksia on nopeutunut älyttömän paljon. Ennen sain selata pitkäänkin ilman, että se vaikutti seuraaviin näkemiini julkaisuihin. Vaikutus tuli vasta viiveellä. Nyt se alkaa samantien. Olen jäänyt hieman koukkuun värityskirjajuttuihin. Tiedättehän. Viime aikojen kovassa huudossa ollut harrastus, joka… Continue reading
