Jos kirjasi julkaistaan kustantamon kautta, saat sieltä kaiken avun käsiksestä lopputuotteeseen. Hyvä uutinen omakustanteen tekijälle on se, että kyseiset palvelut voi halutessaan myös ostaa. (Ja julkkaribileetkin saa järjestää, jos siltä tuntuu). Tahdoin tehdä mahdollisimman laadukkaan lastenkirjan, joten tartuin tilaisuuteen hankkia ammattilaisapua. Toki laatua saa myös tekemällä kaiken itse, jos vain taitoa riittää. Omalla kohdallani kuvitus… Continue reading
Kipua ja vaalihuumaa
Sählä minä. Olen muutaman päivän ”treenannut” enemmän. Tarkoittaa tällä kunnolla kilsan kävelyä ja siihen päälle vartti kevyttä venyttelyä. (Silti paremmin kuin vuosi sitten! Eläköön edistys!) Moni saattaa muistaa, että sairastan reumaa. Olen sairastanut jo 44 vuotta, joten lasken sen enemmänkin ärsyttäväksi elämäntoveriksi kuin sairaudeksi. Tämä elämäntoveri ei kuorsaa, kaiva nenää tai jätä likaisia kalsareita nurkkiin.… Continue reading
Kohti omaa kirjaa, osa 1
Käsikirjoitus Yllättävän monella ihmisellä on unelma omasta kirjasta. Syitä siihen on monia. Oma syyni on palo kirjoittamiseen. Rakkaus kirjamaailmaan. Halu saada nähdä oma teokseni noilla hyllyillä, joiden äärellä viihtyisin äärettömyyksiin. Olen se tyyppi, joka asuisi kirjastossa ja joka pitää harjata ulos kirjakaupasta sulkemisajan lähestyessä. Jo pienenä saadessani upouuden kirjan, avasin sen keskeltä ja haistelin tuota… Continue reading
Tajunnanvirtaa ja öisiä muistilappuja
Ostin Viherpiha-lehden. Virhe. Suuri. Kun on varustettu laiskiaisen tarmolla, on tuollaisten valtavan lumoavien puutarha-aviisien hankkiminen silkkaa masokismia. Aloin välittömästi erään artikkelin innoittamana haaveilla parista sorapolusta takapihalle. Miettikää. Hoidettuja, hyvin haravoituja ja vailla rikkaruohoja olevia kauniita kulkuväyliä. Reunustettuina siististi leikatulla nurmella sekä runsaasti kukkivilla maanpeittokasveilla. Esittelin kuvia myös miehelleni. Hän ilmoitti, että vastahan hän värkkäsi kolme… Continue reading
I am, or am I
Tämä aamu alkoi varsinaisella ”english breakfastilla”. Kuopuksella on tänään enkun suuri koe, joten muisteltiin siinä muro-ja teekupin äärellä kysymyslauseita sekä olla-verbin käyttöä. Olen aina tykännyt kokeilla erilaisia opiskelutekniikoita ja tarjoilen nykyään testieni pohjalta ehdotuksia jälkikasvulle. (Kysyivät he tai eivät). Mun oma suosikkini nuorena oli kirjoittaminen. Reaaliaineiden kokeisiin opiskellessani tekstasin sivukaupalla tukisanoja paperille. Niitä selasin kuumeisesti… Continue reading
Kansijulkistus
Tässä se nyt on. Rakkaan esikoiskirjani lumoava kansi. Täynnä kuvittaja Anne Muhosen mielikuvitusta, luovuutta, ihania värejä sekä rautaista ammattitaitoa. Kun näin tästä ensimmäisen luonnoksen, itkin onnesta muutaman minuutin. En voinut käsittää, miten kuvittaja oli osannutkaan luoda jotain sellaista, joka tuntui heti omalta. Ja kun näin saman väreissä, ihastuksen kyyneleet tulivat taas. Kirjoittaessani tarinaa, en kuvitellut… Continue reading
Mystinen vatsakipu
Meidän yhdeksänvuotiaalla kuopuksella on ollut jokapäiväinen vatsakipu tammikuun toiselta viikolta saakka. Hänellä oli tuolloin neljän päivän ripuli, joka alkoi juuri vatsan kovalla kivulla. Aluksi navan ympärille sattui satunnaisesti syömisten jälkeen. Silti päivittäin. Kipu meni ohi aika nopeasti ja pienellä ruokalevolla. Ajateltiin, että ripulitauti jätti pienen jälkimainingin ja jäätiin seuraamaan tilannetta. Syötin tytölle maitohappobakteeritabletteja sekä terkkarista… Continue reading
Kun tarkoitus joskus katoaa
Voisin tehdä postauksen keittiön remonttisuunnitelmasta. Voisin kuvata tulppaanikimppua eri kulmista ja kirjoittaa jutun meidän perheen pääsiäisperinteistä (joita ei juuri ole rairuohoa tai virpomista lukuunottamatta). Voisin tehdä my day-jutun freelancer-kirjoittaja-äiti-ihmisen päivänvietostani. Voisin myös järjestää kaappini, nimikoida jokaisen purkin sekä purnukan ja tehdä koko projektista klipin Instaan (väsyttää jo ajatuksen tasolla). Tai sitten voisin antaa vain olla.… Continue reading
Neljän seinän sisällä
Viime sunnuntaina katselin alkavaa viikkoa jo valmiiksi väsyneenä. Inhoan kaikenlaisia lääkäreihin liittyviä menoja ja niitä oli luvassa perjantaita lukuun ottamatta joka päivälle. Miten kaikki ylimääräinen muuten osuu aina samalle viikolle? Tämä kysymys kuuluu samaan mysteeriboksiin sukkia syövien pesukoneiden ja Ikean kasausohjeiden laatijoiden kanssa. No. Tuli maanantai. Esikoinen oli väsähtänyt jo edellisenä iltana ja kurkku oli… Continue reading
Haaveena oma kirja?
Tiedätkö mitä yhteistä on Fifty Shades of Grey:llä ja Juoppohullun päiväkirjalla? Jep. Molemmista on tehty leffa. Mitä muuta? Kyllä. Molemmat ovat omakustanteita. Ja siitä huolimatta valtavia menestyksiä. Toinen jopa globaalisti. Oma kirja on monen ihmisen unelma. Kustantamoiden mukaan koronavuosi runsaine kotoiluineen toi piikin kansan kirjoitushaluihin. Käsikirjoituksia tulvii siis tänä päivänä kustannustoimittajille ovista ja ikkunoista. Valinnan… Continue reading










