Tätä olen pohtinut tänään urakalla, kun olen seilannut nettisivustolta toiselle ja koittanut keksiä sukantäytteeksi taas kerran jotain kestävää, kivaa ja suht edullista. Meidän perheessä on ollut joulusukkatraditio kaksitoista vuotta. Pienen vauvan kanssa on aina kiva aloitella kaikenlaisia pikku perinteitä. Perinteitä, joiden kanssa saa sitten tuskailla seuraavat kahdeksantoista vuotta ja kirota välillä omaa typeryyttään seistessään kasa…
Askelmia parempaan kuntoon
Ihanaa marraskuuta murut <3 Tiesittekö, että huomenna maanantaina 02.11.20. on kansallinen porraspäivä? Itse kuulin asiasta ensimmäistä kertaa, vaikka tempaus on järjestetty kuulemma jo useamman vuoden ajan. Päivän tarkoitus on loistava. Saada ihmiset valitsemaan matkansa varrella portaat hissien tai liukuportaiden sijaan. Tällainen arkiliikunta kun on yksi parhaista tavoista hankkia päiväänsä lisää askeleita, kohentaa kuntoaan ja saada…
Joulu tulee kuitenkin, tavalla tai toisella
Tämän vuoden joulu ja etenkin siihen valmistautuminen tulee olemaan erilainen. Sen tietää jo nyt. Siinä, missä meidän marraskuukin on ollut aina ennen täynnä juhlia, pikkujouluja ja konserttirientoja, katsellaan nyt kalenteria, jossa on pelkkää tyhjää viikkotolkulla eteenpäin. Muistan toivoneeni, kun tämä koronahässäkkä alkoi maaliskuussa, että kesä tulisi mahdollisimman nopeasti ja kaikki olisi ohi. No ei. Elokuulla…
Syrjähyppy Twitteriin
Kun lähes tasan yhdeksän vuotta sitten liityin Facebookiin ja aloin tutustua sen ihmeelliseen maailmaan, tein pyhän päätöksen, että mun some-elämäni saa rajoittua siihen. Taisi olla nelisen vuotta myöhemmin, kun perustin tilin myös Instagramiin. (Nyt niitä on siellä kolme). Tämä oli ehdottomasti viimeinen myönnytys ajattelin silloin. Toissapäivänä tein kuitenkin syrjähypyn maailmaan, jonka puolelle ajattelin olla koskaan…
My Dear Diary
Pitkästä aikaa päiväkirjapostaus. Mun torstaini. klo 6-9 Herätyskello soi vartin yli seitsemän. Itse asiassa se on soinut ekan kerran jo puoli tuntia aiemmin, jolloin mies nousi ylös esikoisen kanssa. Minä olin tänä aamuna laiska ja jatkoin vielä uniani ekaluokkalainen kainalossani. Mies käytti pikkukoiran takapihalla ja aloitti aamupalan tekemisen. Minä heräilin tytön kanssa rauhassa. Höpöteltiin ja…
Sokeroitu alakulo
Jokainen, joka on joskus taistellut sokeria vastaan, tietää kuinka vaikeaa se on. Vaikka äkkiseltään ajateltuna homma kuulostaa tosi helpolta. Sen kun vaan jätät karkit ja piparit kaupan hyllyyn ja se on siinä. Mutta kun ei olekaan. Aloitin tässä kuussa taas karkkilakon. (Varmaan tsiljoonannen sellaisen… tiedän). Kahdeksan päivää meni loistavasti! Siis aivan todella hyvin. Mielitekoja ei…
Kaksi koiraa?
Tässäpä aihe, josta etsin nettikirjoituksia kesällä, kun alettiin miettimään meidän yksivuotiaalle Maltankoiralle kaveria. Jo yhden koiran hankinta pitää miettiä ajan kanssa ja tarkkaan harkiten, mutta entä toinen? Meneekö kaksi siinä samassa, kuin yksikin? (Kuulen jo mieheni nauravan). Omassa lapsuuskodissani oli kaksi tiibetinspanielia (kuopus sanoi viisivuotiaana niitä sniibelinsnaabelinkoiriksi), joten tassuduo sinänsä oli tuttu juttu. Toisaalta, nuorena…
Kansikuvapääministeri
Pääministerimme Sanna Marin kohautti kansanrivejä oikein kunnolla, esiintyessään muutamia päiviä sitten julkaistussa Trendi-lehdessä jakussa, jonka alla oli vain paljasta ihoa koruilla kuorrutettuna. Juttua on ruodittu niin mielipidekirjoituksissa, kuin kommenteissakin ja ajatuksia on jaettu puoleen ja toiseen siitä, onko tällainen sopivaa käytöstä maan pääministerille. Kun lehtien otsikoita nykyään lukee, Marin esiintyy niissä jatkuvasti. Toisinaan tuntuu siltä,…
Pieni tauko
Pikkuhiljaa tässä kävi niin, kuin vähän pelkäsinkin, että aika alkaa olla blogin kirjoittamiseen liian kortilla. Jatkuva ajan jakaminen tärkeiden ja tarvittavien asioiden välillä on alkanut olla enemmän kuin haastavaa, siispä ajattelin pitää ihan pienen tauon. Tuona aikana koitan edistyä kirjani kanssa, jonka olen nyt saanut hyvään alkuun. Huomaan nykyään päivittäin suunnittelevani juonikuvioita eteenpäin ja hiovani…
Kun päätä särkee
Migreeni on kulkenut mun mukana jo parisenkymmentä vuotta. Toisinaan kohtauksia on enemmän, toisinaan satunnaisemmin. Pitkästä matkasta huolimatta olen vasta tänä vuonna oppinut ”lukemaan” omia ennakko-oireitani ja helpottamaan jo alkanutta kohtausta. Mun migreeni on kokenut tämän kesän aikana jonkinlaisen muutoksen (tavallaan parempaan). En tiedä ovatko osasyynä akupunktioneulat, joita mun fyssari on alkanut välillä laittaa, kun niskani…