Onko sulla aamukolmen ystävää? Opin termin Himoshoppaaja-kirjasta ja se tarkoittaa ihmistä, jolle voit soittaa pienessäkin ongelmassa vaikka kolmelta yöllä. Kun lukion jälkeen rakas ystäväpiirini hajosi ympäri kotimaan, jäin vähän kuin tyhjän päälle pariksi vuodeksi. En päässyt kouluihin. En päässyt töihin. Masennuin ja putosin pois kaikesta tavallisesta. Aikuisten elämä oli tylsää, maistui puulta ja oli täynnä… Continue reading
Muistatko vielä Oskarin? Lapsen, josta kirjoitin kolmisen vuotta sitten? Lapsen, joka oirehti monin eri tavoin pienestä saakka, kunnes oireille löydettiin kouluiässä nimi. Diagnoosi oli OCD eli pakko-oireinen häiriö. Lapsella oli myös useita autismin kirjon piirteitä. Seuraavassa on Oskarin viimeisimpiä kuulumisia. (Muistutan vielä, että Oskari ei ole kyseisen lapsen oikea nimi). Oskari on nyt teini-ikäinen. Hänellä… Continue reading
Mieti maailmaa, jossa eletään merkkien varassa. Maailmaa, jossa suuri osa asioista kirjoitetaan lyhentein kokonaisten lauseiden sijaan. Kuvittele aikakausi, jolloin yhä useampi aikuinen on vailla sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa. Mitä se toisi tullessaan työelämälle? Arkielämälle? Entä maailmanjärjestykselle, jolloin suurin valta olisi heillä, jotka osaavat lukea ja käsitellä tietoa? Ja jotka halutessaan voisivat maalata lukutaidottomille juuri sellaisen… Continue reading
Tänään on taas päivä, jolloin ruoka juuttuu koko ajan kurkkuun. Selkälihakset natisevat kireyttään ja niska on yhtä sementtilaattaa juuresta kallonpohjaan saakka. Aamulla piti olla fyssari. Peruuntui. Kuopuksen viikonlopun vatsakipu ripuleineen oli muuttanut mulle ja makasin koko aamun huonon olon aalloilla. Harmitti, sillä tänään olisin niin tarvinnut ne akupunktioneulat niskaani. Olen 166 senttiä pitkä. Painan normaalioloissa… Continue reading
Katselin viikonloppuna lasten kanssa kolme vaikuttavaa leffaa. Tykkään siitä, että tämän päivän animaatioissa käytetään (katsojalukujen maksimoimiseksi) usein kahta kerrosta, jolloin myös aikuiset löytävät niiden äärelle helpommin. (Lähinnä vitsien kautta, jotka eivät välttämättä avaudu vielä jälkikasvulle). Liikutun usein, vaikka olisin nähnyt elokuvan jo monesti ja tietäisin sen kaikki käänteet. Tämän maratonin valikoimasta eniten sieluun kävi Soul,… Continue reading
Mikä elämän kirjoittamaton sääntö määrää, että jos on jokin tapahtuma jonne ehdottomasti haluaisi / pitäisi päästä, jokin este ilmaantuu varmasti? Meidän kuopuksella olisi huomenna eräs mieluinen koe-esiintyminen. Hän sai tiedon siitä kaksi viikkoa sitten ja on tuosta lähtien harjoitellut lujasti laulua, joka kyseisessä tilaisuudessa pitäisi osata. No. Eilen illalla iski ensin ripuli, sitten oksennus. Tämän… Continue reading
Muistatteko elokuvan Päiväni murmelina? Päähenkilö jumittuu lumimyrskyn keskelle pikkukaupunkiin, jossa joutuu elämään saman päivän aina vaan uudelleen. Toisinaan siltä tuntuu myös omassa elämässä, kun yrittää muuttaa kulkunsa suuntaa, mutta jokin (yleensä oma laiskuus) vie kaiken jatkuvasti päin puuta. Maanantai 09.01. Menin yöllä sänkyyn puoli yhdeltä. Nukahdin neljän jälkeen. Kello soi kahta tuntia myöhemmin. Sanomattakin selvää,… Continue reading
Yksi kuva vuoden jokaiselta kuukaudelta. Kuva, joka on ollut jollakin tavalla merkittävä tai jonka takana on tarina. Joidenkin kuukausien kohdalla tehtävä ei ollut helppo, sillä vaihtoehtoja olisi ollut rajattomasti. Toisten kohdalla taas jokin tietty tapahtuma nousi heti ylitse muiden. Timanttisten muistojen joukkoon, jotka tulevat pysymään ikuisesti. Tammikuu Vuosi 2022 alkoi haikeissa merkeissä, kun tehtiin heti… Continue reading
Helou ihanaiset! Viikon kirjoituspaussi on nyt takanapäin ja pää tuntuu taas aivan uudestisyntyneeltä. Oon ennenkin hehkuttanut (ja suositellut) sekä some-, että nettilakkoa ja samalla ladulla hiihdän vahvasti edelleen. Sanoin ei voi edes selittää sitä päivien eheytymistä, jonka saavuttaa jo kolmessa päivässä ilman elämää hallitsevaa luuria. Se loistotunne täytyy ehdottomasti kokea itse! Mutta. Meidän jouluviikon tunnelmia… Continue reading
Lupasin eräässä postauksessa kuvia meidän pihasaunasta, kun saadaan sisäseinien maalaus valmiiksi. Edelleenkin ikkunanpuitteet, portaat ja lattialistat odottavat valkoisempaa ilmettä, mutta kaikki muu väritys on nyt valmista. Pitkän mietinnän jälkeen päädyttiin peittävämmän maalin sijaan käsittelemään koko mökki samalla, harmaaksi sävytetyllä hirsisuojalla, jolla sudittiin saunan eteinen edellisenä kesänä. Ongelma jo tuon eteisen kanssa oli mahdollinen läikikkyys, sillä… Continue reading
