Mikä elämän kirjoittamaton sääntö määrää, että jos on jokin tapahtuma jonne ehdottomasti haluaisi / pitäisi päästä, jokin este ilmaantuu varmasti? Meidän kuopuksella olisi huomenna eräs mieluinen koe-esiintyminen. Hän sai tiedon siitä kaksi viikkoa sitten ja on tuosta lähtien harjoitellut lujasti laulua, joka kyseisessä tilaisuudessa pitäisi osata. No. Eilen illalla iski ensin ripuli, sitten oksennus. Tämän… Continue reading
Muistatteko elokuvan Päiväni murmelina? Päähenkilö jumittuu lumimyrskyn keskelle pikkukaupunkiin, jossa joutuu elämään saman päivän aina vaan uudelleen. Toisinaan siltä tuntuu myös omassa elämässä, kun yrittää muuttaa kulkunsa suuntaa, mutta jokin (yleensä oma laiskuus) vie kaiken jatkuvasti päin puuta. Maanantai 09.01. Menin yöllä sänkyyn puoli yhdeltä. Nukahdin neljän jälkeen. Kello soi kahta tuntia myöhemmin. Sanomattakin selvää,… Continue reading
Yksi kuva vuoden jokaiselta kuukaudelta. Kuva, joka on ollut jollakin tavalla merkittävä tai jonka takana on tarina. Joidenkin kuukausien kohdalla tehtävä ei ollut helppo, sillä vaihtoehtoja olisi ollut rajattomasti. Toisten kohdalla taas jokin tietty tapahtuma nousi heti ylitse muiden. Timanttisten muistojen joukkoon, jotka tulevat pysymään ikuisesti. Tammikuu Vuosi 2022 alkoi haikeissa merkeissä, kun tehtiin heti… Continue reading
Helou ihanaiset! Viikon kirjoituspaussi on nyt takanapäin ja pää tuntuu taas aivan uudestisyntyneeltä. Oon ennenkin hehkuttanut (ja suositellut) sekä some-, että nettilakkoa ja samalla ladulla hiihdän vahvasti edelleen. Sanoin ei voi edes selittää sitä päivien eheytymistä, jonka saavuttaa jo kolmessa päivässä ilman elämää hallitsevaa luuria. Se loistotunne täytyy ehdottomasti kokea itse! Mutta. Meidän jouluviikon tunnelmia… Continue reading
Lupasin eräässä postauksessa kuvia meidän pihasaunasta, kun saadaan sisäseinien maalaus valmiiksi. Edelleenkin ikkunanpuitteet, portaat ja lattialistat odottavat valkoisempaa ilmettä, mutta kaikki muu väritys on nyt valmista. Pitkän mietinnän jälkeen päädyttiin peittävämmän maalin sijaan käsittelemään koko mökki samalla, harmaaksi sävytetyllä hirsisuojalla, jolla sudittiin saunan eteinen edellisenä kesänä. Ongelma jo tuon eteisen kanssa oli mahdollinen läikikkyys, sillä… Continue reading
Olin kaksikymppisenä hetken töissä lelukaupassa. Unelmieni työpaikka muuten. Jos jokin liike näyttää ihan minulta, se on yhdistetty lelu- ja kirjakauppa. (Still dreaming). Rakastin purkaa kuormia. Löytää paketeista uusia leluja. Tehdä niistä myyntiesittelyitä. Mutta. Tuon kaupan kassakone oli mun kutosen matikkapäälle enemmän kuin painajainen! ”Kassa” oli kelassa kulkeva jäljentävä paperiliuska, johon käsin (!!!) kirjattiin tuote, kappalemäärä… Continue reading
En vieläkään ole saanut varmaa diagnoosia mysteerioireistani, mutta jonkinlaisen arvion fysiatri niille nyt puolentoista vuoden tutkimusten jälkeen keksi. Oireistoa hoidetaan nyt toiminnallisena häiriönä, joka ymmärtääkseni kattaa kaikenlaiset selvittämättömät oireet ”varvashiestä hilseeseen” eli toisin sanoen, ”kun ei muutakaan löydy ja asia on hyvä saada päätökseen”. (Pahoittelen kyynistä suhtautumistani). Tämä häiriö saattaa kuulemma hyvinkin alkaa jostakin rokotteesta… Continue reading
Oletteko te onnistuneet pimittämään läheisiltä heidän merkkipäivälahjansa tai pitkään suunnitellut yllätykset ihan sinne h-hetkeen saakka? Ai olette. Onnittelut! Sitten teette jotain, minkä itse olen missannut joka kerta. Ainakin, mitä tulee mieheeni ja hänen lahjavainuunsa (josta tullissa työskentelevä koirakin olisi kateellinen). Kun oltiin nuoria ja muutettu vasta yhteen, päätin yllättää mieheni oikein kunnolla ja ostin hänelle… Continue reading
Kirjoittelenpa tännekin nyt kokopitkän postauksen aiheesta, josta jo hieman avauduin Instan puolella. Ikä. Työnhaku. Ja ne yhdessä. Tämä päivä ei kaikista korulauseista huolimatta arvosta kokemusta, vaan nuoruutta ja papereita. Otetaan esimerkki. Mulla on takana kolmen vuoden tradenomikoulutus, muttei papereita siitä. Koska koulun viimeisten neljän kuukauden aikana mulle tuli ohittamaton tilaisuus perustaa oma yritys, joka oli… Continue reading
Oltiin pitkästä aikaa mökkimaisemissa viikonloppuna. Koristeltiin meidän minikuusi ja mies ripusteli vähän jouluvaloja. Tonttukin löysi paikalle tuomaan sukkayllätykset, vaikka kuopus ehtikin jo vähän epäillä Korvatunturin tiedonsiirtoa ja sen toimivuutta. Saan näissä maisemissa aina mieleeni rauhan, mitä muualta saa hakemalla hakea. Yksi syy (seesteisen maiseman lisäksi) on varmaan se tavaroiden vähyys, mikä täällä on kotiin verrattuna.… Continue reading
