Skip to content
Sydänmuruja
Menu
  • arki
  • juhlat
  • syvällisiä
  • kirjoittaminen
  • pihaunelmia
  • sisustuskärpänen
  • matkailu
  • koiranelämää
  • kirjavinkkejä
  • reuma
  • yrittäjyys
  • hyvinvointi
Menu

Muiden keskellä yksin

Posted on 27.10.20233.5.2024 by erja

Muistan, kun joskus esikoisemme eskariaikaan olin huolissani siitä, että hänen oli hankalaa päästä muiden joukkoon. Ihan vain siksi, että hän oli niin ujo hakeutumaan muiden seuraan.

Kun kysyin lapseltani koulupäivästä, hän kertoi toistuvasti olevansa välitunnit yksin. Jaoin huoleni opettajan kanssa.

Minulle sanottiin, että lapsi on kyllä muiden mukana. Ja että jos koulussa huomattaisiin jonkun olevan yksin, häntä vietäisiin kiireellä toisten joukkoon.

En epäillyt opettajan sanoja. En epäillyt lapseni sanoja. Molemmat olivat tavallaan oikeassa.

Lapsi siinä, että kyllä – hän oli yksin. Hänellä ei ollut juuri koskaan ketään, joka olisi jutellut tai leikkinyt hänen kanssaan. Hän pyöri välitunnit suurimmaksi osaksi itsekseen. Siellä muiden keskellä.

Opettaja puolestaan oli oikeassa siinä, että kyllä – lapsi oli muiden mukana. Hän ei silti ollut muiden kanssa. Ja siinä on suuri ero.

Tiedän kokemuksesta, millaista on olla muiden keskellä yksin. Sitä yksinäisyyttä ei huomaa kukaan ulkopuolinen, joten tilanne on varmasti kouluissakin haastavaa tunnistaa.

Kun on yksin muiden keskellä, se tarkoittaa sitä, ettei kukaan huomaa. Kukaan ei huomioi millään tavalla, kuten puhu, katso kohti tai leiki. Ei kysy mukaan mihinkään.

Sitä on vain olemassa. Siellä toisten keskellä. Mutta muille kuin ilmaa.

Yksin voi tuntea olevansa myös silloin, kun oma mieli (tai sielu) ei saavuta ketään. Vaikka ympärillä olisi huoneellinen ihmisiä, ei mikään tunnu miltään, jos kemiat eivät kohtaa.

Olen itse tuntenut joskus valtavaa yksinäisyyttä juuri suurissa juhlissa, joissa en tunne oikein ketään. Juttelu on pinnallista, jokaisen hymy on päälleliimattua, eikä ketään oikeasti kiinnosta mikään, mitä uppo-oudot ihmiset sanovat.

Osasyynä noihin tunteisiin saattaa olla introverttiyteen taipuvainen luonteeni, joka ei vain syty ”hyvääpäivääkirvesvartta”-keskusteluista. Saati siitä, että juttukaveri vilkuilee toisella silmällä kännykän suuntaan tai etsii jo katseellaan seuraavaa puhekumppania.

Mutta aina ei tarvitse olla kyse vieraistakaan ihmisistä. Myös tutussa seurassa yksinäisyys voi painaa ihan kunnolla.

Kun itse ajattelee asioita, jotka eivät kiinnosta muita.

Kun itse tekee juttuja, joista kukaan ei tahdo puhua.

Kun oma elämäntilanne on sellainen, joka on toisille vaikea käsitellä.

Ihmisen on hyvä puhua tunteistaan. Vaikka se joskus olisikin vaikeaa. Mutta mitä, jos ei ole ketään, joka haluaa kuunnella? Joka ihan oikeasti haluaa kuunnella.

Silloin tuntee itsensä muuttolinnuksi, joka on jäänyt vahingossa porukasta talven keskelle. Outolinnuksi, jonka vaihtoehtona on vain koittaa sopeutua itselleen luonnottomaan tilanteeseen ja jäätyä jakamattomien ajatustensa kanssa kiinni avantoon.

Parisuhde ja yksinäisyys kuulostaa oudolta kombinaatiolta, mutta on luultavasti yleisempää kuin moni luulee.

Jos parisuhteessa elää kovinkin erilaisen ihmisen kanssa, voi olla vaikeaa saavuttaa henkistä yhteyttä. Ihmisestä tietysti riippuen, se saattaa tuntua kovinkin yksinäiseltä.

Toinen haluaa olla kotona, toinen tahtoo vain juhlia.

Toinen tahtoo puhua syvällisiä, toiselle pelkkä jutteleminen ihan mistä vaan tuo kylmät väreet selkään.

Toinen on perhekeskeinen, toisen elämä pyörii työn tai statuksen ympärillä.

Edellä on vain muutama esimerkki, mutta yhdistelmiä riittää loputtomiin.

Erilaiset arvotkaan eivät aina haittaa, jos mielet kohtaavat. Mutta jos elää parisuhteessa, jossa ei tule oikeasti kuulluksi tai oikeasti nähdyksi, voi tuntea olonsa hyvin yksinäiseksi. Vaikka läheisyyttä riittäisi, mieleen jää silti tyhjä olo, jos se ei löydä vastakappalettaan.

Tuota tasoa, jolla toinen on ihan aidosti kiinnostunut puolisonsa elämästä.

Tällaisilla mietteillä viikonloppuun.

❤, Emppu

Jaa tämä:

  • Click to share on Twitter (Opens in new window)
  • Click to share on Facebook (Opens in new window)
  • More
  • Click to share on Pinterest (Opens in new window)
  • Click to share on Tumblr (Opens in new window)

Related

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kirjoittamani lastenkirjat:

  • KIRJOJANI MYYVÄT mm.
  • Booky
  • Adlibris
  • Suomalainen kirjakauppa
  • Kansallinen kirjakauppa
  • Akateeminen webshop
  • Prisma

Kirjastojen lainaustilanne ja omat varaukset tästä linkistä.

Kumpaakin kirjaa voi tilata myös suoraan minulta. Hinta on tuolloin 25 euroa. Tilaukset voi lähettää: kaneliomena76@gmail.com

Minä

Lämpimästi tervetuloa sivulleni 💖

Olen Erja Pyhältö-Seppälä, 48 vuotta. Pitkäaikainen kaupan alan yrittäjä, josta firman myynnin jälkeen tuli intohimoinen kirjoittaja.

Ensimmäinen lastenkirjani ”Homma hanskassa” on viimein saanut  kannet ympärilleen! Projektia on voinut seurata myös täällä blogin puolella.

Perheeseeni kuuluvat mieheni lisäksi kaksi lasta (11 ja 16) sekä maltankoirakaksikko Lucky ja Happy.

Kirjoittelen tällä sivustolla itselleni tärkeistä asioista. Tykkään tässä ruuhkavuosien keskellä paitsi pohtia elämän suuria kysymyksiä, myös näperrellä kaikenlaista sekä suunnitella uusia juttuja puutarhaan.

Liikunta, lukeminen ja etenkin kaikenlainen kirjoittaminen ovat tärkeitä henkireikiä.

Eri kulttuurit sekä maat kiinnostavat, joten haaveena olisikin tulevaisuudessa pystyä matkustelemaan  enemmän.

Otan mielelläni vastaan postia, jota voi lähetellä osoitteeseen kaneliomena76@gmail.com

Halauksin, Erja

Vanhemmat kirjoitukset

Hae kirjoitusta

Avainsanat

Anne Muhonen arki blogi dokumentti elämä Erja Pyhältö-Seppälä Homma hanskassa hyvinvointi Joku Muu joulu joulukoristelu koira koiranpentu korona kuntta lapset lastenjuhlat Lastenkirja Lastenkirjauutuus lastensynttärit Lucky maltankoira mielen hyvinvointi migreeni Minä Netflix Novelli Omakustanne Omakustannekirja perhe perheblogi pihaunelmia puutarha reuma Saiturin joulu sisustus syksyn 2023 uutuuskirjat synttärit työelämä yksinäisyys yrittäjyys yrittäjä yrittäminen Äitienpäivä äitiys
© 2025 Sydänmuruja | Powered by Superbs Personal Blog theme