Tämä aamu alkoi varsinaisella ”english breakfastilla”. Kuopuksella on tänään enkun suuri koe, joten muisteltiin siinä muro-ja teekupin äärellä kysymyslauseita sekä olla-verbin käyttöä.
Olen aina tykännyt kokeilla erilaisia opiskelutekniikoita ja tarjoilen nykyään testieni pohjalta ehdotuksia jälkikasvulle. (Kysyivät he tai eivät).
Mun oma suosikkini nuorena oli kirjoittaminen. Reaaliaineiden kokeisiin opiskellessani tekstasin sivukaupalla tukisanoja paperille. Niitä selasin kuumeisesti vielä ennen kuin koepaperit jaettiin eteen. (Meidän esikoinen turvautuu tähän konstiin).
Myös erilaisten kuvien sekä värien yhdistäminen juttuihin tai sanoihin auttaa. Mulla on nimittäin hyvä kuvamuisti.
Ala-asteella muistan kuvitelleeni tarinan silmieni eteen, kun opettaja luetteli sanarimpsun, joka piti palauttaa mieleen vielä muutaman minuutin kuluttua. Siitä on neljäkymmentä vuotta, mutta muistan yhä, että sanoihin liittyivät joulupukki ja savupiippu. Kuvittelin ne katolle, jonne ne sitten jäivätkin näemmä pysyvästi.
Yksi meidän lasten lempitavoista oppia uusia englanninkielisiä sanoja, on hakea niille jokin mahdollisimman samankaltainen vastine. Tai etsiä joku laulu tai leffa, jonka nimessä sana mainitaan.
Esimerkiksi kuopuksen oli haastavaa muistaa sana vihainen, mutta Angry birds toi sanan huulille välittömästi. Samoin Lego Friendseistä hän oppi ekoina englannin sanoinaan ystävän.
Toisinaan väännetään opetusbiisi. Niin tehtiin myös tänä aamuna. (Siinä marmeladileipien ja skonssien voitelun välillä).
Meidän tuore listahitti on seuraava: ”How about you? And here you are. / Entä sinä? Ja ole hyvä.”
Kehitettiin siihen kiva rytmi ja melodia. Kuopus lauleli sitä vielä pukiessaan ulkovaatteita eteisessä. Voidaan siis uskoa, että se oppi meni hyvin perille.
Ja hei.
Mulla on loistava kirjavinkki kaikille englannin aloittelijoille, jotka haluavat vääntää kieltä solmuun.
Dr. Seussin, Green Eggs and Ham.
Aivan ihana tapa harjoitella mm. futuuria, kieltomuotoa sekä could ja would sanojen käyttöä.
Tarina toistaa itseään, joten sanat tulevat tutuiksi. Lisäksi meidän kuopus oppi kirjasta tehdyn sarjan hahmojen avulla muistamaan, miten kirjoitetaan minä olen ja olenko minä.
Hahmot kun ovat Sam I am ja Guy Am I.
Meidän lapset lukivat eilen tuota kirjaa ääneen. Jättivät lopulta eteisen pöydälle, josta minä sen innoissani poimin.
Kävelin keittiöön, jonne pikkukoira seurasi. Avasin kirjan ja aloin lukea hänelle. Hän pieni karvatassu istui ja kuunteli. Katseli silmiin ja käänteli päätään.
Ja lopuksi kiertyi maahan nukkumaan.
Kaunista keskiviikkoa 💖
Halauksin, Erja