Voisin lyödä vetoa, että suurin osa jo arvaakin, mihin elämänvaiheeseen tämä laulu liittyy.
Aivan oikein. Lasten syntymään.
Olen kertonut täällä jo aiemmin, että me jouduttiin turvautumaan lapsettomuushoitoihin saadaksemme jälkikasvua. Lääkäri lohdutti tuolloin, että onneksi voitiin edes koittaa jotain. Jos olisimme olleet samassa tilanteessa kymmenen vuotta aiemmin, ei meidän kohdalla kuulemma olisi voitu tehdä mitään.
Vaikka lopputulemana kaksi maailman rakkainta syntyi, jättivät nuo vuodet lähtemättömän jäljen mielen perukoille. Nöyryyden elämän edessä. Tunteen pienuudesta. Tietoisuuden siitä, että maailmassa on olemassa asioita, joiden toteutuminen todella on jonkin korkeamman käsissä.
Kun meidän esikoinen sitten syntyi, muistin äkisti Arja Korisevan esittämän laulun sanat. Ne kuvasivat tuota hetkeä niin uskomattoman hyvin, että kertosäe painettiin kastekutsun kanteen. Siinä lukee näin:
”Sylillinen kultaa meille suotiin, kun hänet mä rinnallein sain. Sylillinen kultaa meille tuotiin ja vihdoin hän on ilonain. Toive niin suuri, on täyttynyt juuri, tuo pikkuinen meidän on. Elämän uuden, sen vaikuttavuuden, nyt nään ja oon sanaton. Sylillinen kultaa meille suotiin ja todeksi sain unelmain”.
Tähän yhteyteen on aivan pakko laittaa myös Alpo Noposen runo, joka luettiin meidän esikoisen kastejuhlassa. Löysin sen aikanaan eräästä runokirjasta ja teksti ihan kokomittaisena teki valtavan vaikutuksen. Se kun kertoo mitä liikuttavimmalla tavalla läpi koko ihmisen elämän kaaren. Tämä on sen ensimmäinen säkeistö.
”Olen miettinyt toisenkin tuokion, minä aikana ihminen kaunein on.
Valokummulla suojatun kotimäen, hänen lapsena leikkivän ensin näen. Sinitaivaan puhtaus silmissään, sulot kutrit kullasta ympäri pään. Elon nuoren siinä on aamunkoi, jota päivä kaukainen purppuroi. Hän on ystävä tähtien, enkelten. Hän on kevään kaunehin kukkanen. Hän on toivon nouseva, vihryt saari. Hän on auringon hohde ja sateenkaari. Hänt’ aina ma katselen ihailuin, väliin kyynelesilmin, mut naurussa suin.
Hän kaunis on, min en tietää vois. Minä hetkenä ihminen kauniimpi ois. ”
Lempeää lokakuuta ystävät 💖
Emppu
