Ilmoittauduin puoli vuotta kestävään hermostovalmennukseen ja aloitin kolme päivää sitten. Jo tänä lyhyenä aikana olen ehtinyt käydä läpi paljon materiaalia, alkanut omaksua uusia tapoja ja itkenyt monia kyyneliä kuullessani jonkun puhuvan asioista, jotka kuvaavat lähes täydellisesti omaa oloani ja kuntoani. Eilisellä luennolla opin termin functional freeze, joka tarkoittaa suunnilleen tilaa, jossa hermosto on kunnolla ylikuormittunut,… Continue reading
Hehei! Muistatko Riimihiiret? Tuon kuvakirjaksi aikomani lorun, joka opettaa samalla lukijalleen äidinkielen juttuja leikin varjolla. No nyt Riimihiiret on puettu melodiaan! Biisiin on tehty myös vallan suloinen video, joka herättää tekstin eloon aivan uudella tasolla. Tämän ihanan yllätyksen oli meiliini lähettänyt Granpa Fautrix, joka on sovittanut upeasti nuotteihin monta muutakin kynäilemääni runoa! (Kaikki löytyvät hänen… Continue reading
En ole koskaan ollut pieruhuumorin ylin ystävä, mutta pakko sanoa, että vastikään Netflixille tullut animaatiosarja 7 karhua osaa naurattaa silläkin saralla oikein mainiosti. Olen katsonut sitä nyt muutaman jakson ja hekottanut paikoin ihan sydämeni pohjasta. 7 karhua sekoittaa vanhat tutut sadut oikein kunnolla ja lisää niihin vielä omiaan. Jaksoissa on viittauksia mm. Tähkäpäähän, Tuhkimoon, Hannuun… Continue reading
Seuraavat kuusi viikkoa menevät miettien, kuinka pitää rauhallisena kuvien polvileikkauspotilas, jonka syntymä oli vastaus kysymykseen, onko ikiliikkuja jo keksitty. Vaikka lääkäristä viime viikolla saatu diagnoosi (polven eturistiside poikki) toipumisaikoineen vetikin vakavaksi, saatoin silti naurahtaa lukiessani leikkauksen jälkeiset hoito-ohjeet.Rauhallisia liikkeitä.Ei lainkaan hyppimistä.Ei riehumisleikkejä koirakavereiden kanssa. Haa. Nämä ohjeethan on kuin luotu meidän Happylle, mietin. Koiralle, joka… Continue reading
”Voitteko kuvitella? Luulisi, että kuka tahansa mies, joka päättää jättää vaimonsa ja lapsensa kohtalon huomaan, olisi tarpeeksi kunniakas valitakseen sopivamman metodin. Kenties myrkyn, kuten se kreikkalainen filosofi. Sokrates, eikö? Hän joi myrkkyä, minkä ansiosta kuolema oli oikein kunniallinen. Käsittääkseni hän oli loppuun saakka ihailijoidensa ympäröimä.” ”Myrkkykatkoa”, Vera-täti sanoi hyväksyvästi. ”Neuvoisin kaikkia itsemurhaa hautovia miehiä etsimään… Continue reading
Meidän pikkukoira on ontunut vasenta takajalkaansa jo muutaman viikon. Alkuun sitä hoidettiin lihasrevähtymänä kipulääkkein mutta kun toipuminen ei ottanut alkaakseen, poitsu laitettiin röntgeniin. Kuva osoitti polven eturistisiteen katkenneen. Tänään hän lähti häntä iloisesti viuhuen aamuseiskalta leikkaukseen. Ja minä jäin kotiin tarkastelemaan nurkkia koiran näkökulmasta. Meillä on nimittäin ainakin seuraavat nelisen viikkoa aika suuri pulma. Miten… Continue reading
Lähes jokainen tietää kuuluisan etsivän, Sherlock Holmesin ja hänen oikean kätensä tohtori Watsonin. Siksi nolottaa hiukan tunnustaa, etten vielä viikko sitten olisi osannut kertoa, kuka nuo tarinat on alunperin kirjoittanut. No. Nyt tiedän ja kerron sen sullekin. Arthur Conan Doyle. Jep. Lopettelin eilen kirjan, jonka päähenkilö oli tismalleen samanniminen. Ja herttinen, että mulla meni lähes… Continue reading
Isäni ei tykkää olla huomion keskipisteenä. Niinpä hän vierasti ajatusta 80-vuotisjuhlista, joista aloimme siskoni kanssa puhua hänelle jo viime vuoden puolella. Asiaa käänneltiin ja mietittiin. Halusimme kunnioittaa hänen toivettaan olla tekemättä sen isompaa numeroa täyskympeistä, mutta silti juhlistaa hienoa ikäpyykkiä jotenkin. No. Kun viimein saatiin speksit kuntoon, juhlat kuitenkin eilen vietettiin. Me lupasimme siskon kanssa… Continue reading
Sirpa Waltonin kirjoittama Perhosluodon runotyttö kaupungissa, on jatkoa pari vuotta sitten ilmestyneelle Perhospäiväkirjalle. Tarina alkaa kauniisti kuvatulla takaumalla lapsuuteen. Pieni tyttö on retkellä vanhempiensa kanssa ja tapaa kukkaniityllä leikkiessään ikäisensä pojan. Kohtaaminen on nopea kuin perhosen lento, mutta myöhemmin käy ilmi, että tapaus on silti jäänyt kiusaamaan pojan mieltä. Vielä nuoruudessakin hän muistelee tuota hetkeä… Continue reading
Mä piirtelen usein muistilappuun, kun pohdin asioita. Tämä syntyi eilen illalla, kun listasin viikonlopun juhliin tarvittavia juttuja. Joten, saanko esitellä… Hän on Hilppa Hillopurkki. 🥰 Aiemmin piirtämäni Paula Paahtoleivän kaveri. Kuvassa he ovat discossa ja Hilppa joraa ilmiselvästi jonkin slovarin tahdissa. Joo. Ehkä olen vain vähän väsynyt. 😅 Tai ehkä tässä onkin uuden tarinan alku?… Continue reading
