Nuorempana Itsenäisyyspäivä merkitsi pääasiassa vapaapäivää koulusta ja linnanjuhlien vahtaamista telkkarista illalla. Linnanjuhlia katselen suurella mielenkiinnolla edelleen (ja etenkin niiden jatkoja), mutta mitä enemmän vuosia on kertynyt, sitä tärkeämmäksi joulukuun kuudes on käynyt myös muulla tavoin. Kuinka eri korvalla sitä kuunteleekaan tänä päivänä Finlandian ja Maamme-laulun sanoja, kuin silloin, kun niitä laulettiin koulussa juhlapäivinä. Joka vuosi…
Tekijä: erja
Juhlaa juhlan perään
Marras- ja joulukuu ovat huonommastakin säästä riippumatta mulle yleensä ”valoisat kuukaudet”. Osin tämä varmaan johtuu siitä, että marraskuun alusta ihan joulun ovelle saakka, meidän lähipiirissä on paljon merkkipäiviä. Tämä puolestaan tietää paljon juhlimista ja oon tainnut muutamaan otteeseen blogissani kertoakin, kuinka paljon rakastan juhlia. Ja etenkin niiden järjestämistä! Tämä mustikkasisältöinen kakku syötiin mun miehen 39-vuotiskahvilla….
Joululahjatoiveita
Ollaan päästy joulunodotuksessa sen verran pitkälle, että huolella laaditut toivelistat joulupukille on tehty. Esikoinen ei usko enää pukkiin, mutta tekee oman listansa myös, jotta saadaan pienempi pysymään vielä hetki sadun ihanassa maailmassa. Rakas matkamuisto Ranskasta. Rakastan näitä pikkuisia joulukyliä. Yleensä kirjeet joulupukille on laitettu joulusukkaan, mistä ne ovat mystisesti kadonneet…
Koiruuksia
Kirjoittelen tällä kertaa meidän elämästä pikku koiranpennun kanssa. Poju ekan trimmauksen jälkeen. Meillä on neljän kuukauden ikäinen Maltankoirapoika nimeltään Lucky. Itse suloisuus. Lucky on asunut meillä nyt kahdeksan viikkoa. Eilen just mietin koiraa harjatessani, kuinka nopeasti aika onkaan kulkenut ja kuinka valtavan äkkiä koiranpentu kasvaa. Pojuun on tullut mittaa jo puolet lisää siitä pikku pallerosta,…
Joulukuun ensimmäinen
Jipii! Joulukuu on vihdoin täällä! Kirjoitan tätä tekstiä jo marraskuun viimeisenä, mutta osaan arvata, että joulukuun ekana aamuna meidän pikku-tontut ovat hiippailleet kalentereilleen viimeistään seitsemän aikoihin. Kun äiti ja iskä ehkä vielä nukkuisivat vähän pitempään. Lasten kihisevä jännitys on mulle kuitenkin niin ohittamaton paikka, että vielä kun he tuossa iässä jotain niin innolla odottavat, haluan…
Tule Joulu Kultainen, osa 2
Joulua kohti luukku luukulta Meidän lapsille joulukuun ehdottomasti jännin päivä (jos aattoa ei lasketa) on ensimmäinen päivä. Muistan ikuisesti kuunvaihteen silloin, kun meidän esikoinen oli jo sen verran iso, että tajusi odottaa kalenterin ekan luukun avausta. Hän heräsi ensin kolmelta yöllä kysymään, joko kalenterin voi avata. Sen jälkeen viideltä. Ja lopulta olikin riemuisa aamu ja…
Tule Joulu Kultainen, osa 1
Tiedättekö. Rakastan joulua 💖 Siis ihan todella. Kirjoittelinkin hiukan kyseisestä aiheesta jo aiemmin tuolla juhlapyhistä kertovassa tekstissäni. Siellä mainitsin, ettei mikään muu juhla vuodessa saa mun silmiä (ja mieltä) syttymään yhtä paljon kuin joulu. Siinä vaan on sitä jotain ja näin on ollut läpi mun elämäni. Tämä kaikki edellä mainittu kuulostaa niin hassulta sitä taustaa…
Ensilumen taika
Tää on tällainen pikainen riemupäivitys, koska rakastan lunta! Kuulun niihin ihmisiin, jotka ensilumi lumoaa joka ikinen vuosi yhtä ainutkertaisella tavalla. Muistan parhaiten erään lähivuoden myöhäisillan, kun istuin takkahuoneen sohvalla katselemassa ”Saiturin joulua” ja yhtäkkiä huomasin kunnon lumipyryn alkaneen. Siinä jäi telkkariruutu toiseksi, kun hädin tuskin pääsin ikkunan äärestä nukkumaan. Ensilumesta on tullut vielä…
Isä
Tulevana sunnuntaina vietetään Isänpäivää. Vastapainoksi niille kirjoituksille ja somekeskusteluille, joissa isä ei tee koskaan kotona mitään tai joissa isä on pelkästään lapsikatraan jatke omine harrastuksineen ja menoineen, haluan kirjoittaa myös siitä toisesta puolesta. Siitä isien joukosta, johon ainakin oma isäni ja mieheni kuuluvat sekä hyvin moni isä meidän ystävä- ja tuttavaperheistä myös. Iskä ja tytär…
Kaikki tässä lähellä
Me katsellaan tosi vähän telkkaria mieheni kanssa. Oikeastaan vain iltaisin puoli kymmenen jälkeen. Ja silloinkin yleensä katselen ihan itsekseen jotain elokuvaa – joko suorana tai Netflixistä. Mies katselee sohvalla kymmenen minuuttia ja nukahtaa siihen. Poikkeuksen meidän telkkuiltoihin tuovat perjantai- ja lauantai-illat, jolloin katsellaan kaikki yhdessä ”Vain elämää” ja ”The Wall”. Sekä toisen niistä mainoskatkoilla ”Sohvaperunoita”,…