Tekstiä pukkaa taas tasaiseen tahtiin. Siitä tietää, että oon visusti kotona ja on ylimääräistä aikaa ; )
Taannoin yhdessä kirjoituksessani manasin pari viikkoa kestänyttä köhää, jonka vuoksi kävin lääkärissäkin.
Ensimmäinen lääkäri katsoi kurkkuun, kuunteli keuhkot, kohautti olkapäitään ja sanoi, että saattaa olla niin, että tauti vaan ottaa takapakkia. Sinä aamuna mulla oli siis äkisti huonontunut vointi, lihakset kipeinä ja rättiväsynyt olo. Kotiuduin yskänlääkereseptin ja leposuosituksen kanssa.
Kaksi päivää myöhemmin jaksoin herätä vasta puoli yhdeltä. Huonovointisena. Menin keittiöön, tein itselleni leivän, mutta en jaksanut enää jäädä syömään sitä, koska henkeä ahdisti niin kovasti.
Soitin terveyskeskukseen, jossa onneksi otettiin mun olo vakavasti. Siellä napsaistiin pika crp ja sydänfilmi ennen lääkärille menoa.
Lääkäri kuuli keuhkoissa pientä rahinaa ja epäili, että kyseessä olisi mykoplasma. Keuhkoputkentulehduksena ja mykoplasmana sitä alettiin sitten hoitamaan ja ainakin keuhkot pihalle hakkaava yskä loppui parissa päivässä.
Mun pikkuinen sairastupakaveri 💖 |
Mulla on vielä antibioottikuuria sunnuntaihin saakka jäljellä. Olo on jo perjantaista piristynyt, tosin vieläkään en pysty olemaan pitkään ylhäällä enkä lukemaan edes iltasatuja, kun alkaa nopeasti tuntua siltä, ettei saa kunnolla henkeä.
Tää mysteeri mykoplasma on ollut paljon otsikoissa viime vuosina. Ja oon just tehnyt sen, mitä ei koskaan kannattaisi, eli googlannut kyseistä bakteeria.
Mykoplasmasta on tosi erilaista tietoa ympäriinsä. Sen tiedän nyt, että tauti kestää noin 1-3 viikkoa ja entiselleen toipuminen vie vielä pidempään. Joissain tapauksissa useita viikkoja, jopa kuukausia. Pelottavimmat skenaariot taudin etenemisestä ovat keuhkokuume ja sydänlihakseen menevä tulehdus, joten oon koittanut ottaa iisisti.
Ruokahalu on poissa – ollut jo viime perjantaista saakka. Ainoat, mitä pystyin pariin päivään syömään olivat hapankorppu, sipsit ja pillimehu. Lienee sanomattakin selvää, että kun tähän terveelliseen ja voimauttavaan ruokavalioon lisää antibiootin, on suolistossa välillä käynnissä aikamoinen karuselli. Maitohappobakteerit kyllä vähän jeesaa.
Mun muita juttuja lukeneet muistavat, että saan sipseistä aina tajuttoman kutinan ja ihottuman naamaan. Mutta minkäs teet, kun mikään muu ei sillä hetkellä maistunut. Tiesin tän jo mättäessäni… Laitan tähän kuvan mun otsasta ja nenä-leuka-alueesta, jotta tällä kertaa näette mistä puhun. Tässä kuvassakin on jo pikkuisen parempi tilanne, kuin toissapäivänä. Voitte uskoa, että yhtenä yönä teki mieli raapia naama irti, niin kamala kutina ja kirvely noissa kohdin on.
🎶”Kutisee, kutisee otsassa, nenässä, leuassa..”🎶 |
Toivottavasti tää tauti tästä nyt lähtee ja pääsisin palaamaan normiarkeen jo ensi viikolla. Kun olis kuulemma ehkä ensiluntakin tiedossa!
Aurinkoista viikkoa teille sinne : )
Halein,
Emppu
FB @kaneliomena76 ja IG @emppu76