Tänä viikonloppuna juhlittiin meidän 12-vuotiasta sankaritarta. Siinä missä edelliset vuodet ollaan painettu hiki päässä erilaisissa kiipeilypuistoissa juhlimassa isommalla kaverisakilla, hän halusi tällä kertaa pitää yökyläsynttärit muutamalle ystävälle. Ja sehän sopi vallan mainiosti. Juhlat alkoivat meiltä kotoa, jonne vieraat saivat jättää yöpymistavaransa. Siitä lähdettiin melkein heti paikalliseen ostosparatiisiin (Ideaparkiin), jossa juhlakansa sai murua rinnan alle hampurilaispaikassa.… Continue reading
Kategoria: blogi
Mikä on muuttunut?
Katselin eilen Jimmy Carr-showta Netflixiltä. Hän on brittiläinen stand up-koomikko, jonka alaa on etenkin musta huumori. Vitsailu asioista, joissa ei oikeasti ole mitään vitsailtavaa. Esityksessä oli kaikenlaista, jota ei esimerkiksi meidän maassamme voisi lavalla sanoa ilman massiivista yleisökatoa. (Ja lopullista esiintymiskieltoa joka paikkaan). Päällimmäiseksi omaan mieleeni jäi kuitenkin osio, jossa hän vertaili asioita ennen ja… Continue reading
Äitienpäivä
Kun olin nuorempi, inhosin pitsiliinoja. Ne olivat mielestäni jotain käsittämättömän tunkkaista ja tyylitöntä. Parikymppisenä sain niitä kuitenkin muutaman äidiltäni, joka puolestaan oli saanut ne omaltaan. Nuo liinat olivat kulkeneet suvussa jo useamman sukupolven ajan, joten en raaskinut niitä poiskaan heittää, vaikken koskaan käyttänyt niitä. Tänä päivänä juuri nuo pitsiliinat tuovat meille juhlan. Kun pyyhin pöydän… Continue reading
Euro-euro-viisut…
Tiedättekö mikä on tosi hassua? Se, etteivät suomalaiset ole koskaan ennen yhtä sankoin joukoin toivoneet Ruotsin voittavan Euroviisuja kuin tänä vuonna. Ai miten niin? No. Kaikki tietävät, että Suomen edustaja Baselissa on Erika Vikman. Ruotsia puolestaan edustaa KAJ-niminen ryhmä. Oudon tilanteesta tekee se, että molemmat edustajat ovat Suomesta. Monen suomalaisen silmissä he kummatkin edustavat viisulavalla… Continue reading
Vappuiloa!
Poikkesin tänne ihan vaan riemukasta, mukavaa ja leppoisaa vappua sulle toivottamaan! Meidän vappuaatto valkeni 2/4 perheen kurkkukivulla, joten näyttää siltä, että juhlinta jää munkin syöntiin sohvannurkassa. Mutta kivaahan sekin on, jos vaikka samalla katselee hyvää leffaa. Meillä ei ole mitään erityisiä vappuperinteitä (kuten ei pääsiäisperinteitäkään. Taidetaan olla aika tylsiä juhlijoita, heh). Foliopallot sentään ostetaan joka… Continue reading
Etikettivirhe
Paavi siunattiin viimeiselle matkalleen viikonloppuna. Nettilehtien klikkiotsikoista päätellen päähuomio hautajaisissa kiinnittyi kuitenkin huonovointisen oloiseen Trumpiin, Ukrainan ja Amerikan presidenttien hetken tapaamiseen sekä pukeutumisen etikettivirheisiin (!!!!) Saimme kauhistella sitä, kuinka muutamalta naiselta puuttuivat käsineet. Parilta oli unohtunut hattu tai suruhuntu päästä. Ja pari miestä oli pukeutunut tummansiniseen pukuun mustan sijaan. Mitä väliä? Viisas ja herttainen mummoni… Continue reading
Pääsiäinen 2025
Ihan naurattavat nuo kuvan ruohot. Havahduin nimittäin vasta Palmusunnuntaina istuttamaan rairuohot ja sen jälkeen muistin kastella niitä tasan kerran. Auts. Lasten versiot ovat vielä hienommat. Toisen kipossa oli yksi ja toisen kipossa kaksi kortta ylhäällä. Onneksi tipuja oli tarpeeksi paljon paikkaamaan paljaita kohtia. Hahaa! Olen tainnut aiemminkin kertoa, ettei meillä ole oikein mitään pääsiäisperinteitä. Ei… Continue reading
Eskari-ikäinen blogi
Jihuu! Huomenna lauantaina tulee tasan kuusi vuotta siitä, kun istuin koneen ääreen, kirjoitin ihka ekan postauksen blogiini ja hieman epäröiden lähetin sen bittimaailmaan. Alunperin blogini nimi oli ”Päiväunelmia ja unelmapäiviä”, mutta se muuttui osoitteen vaihtumisen myötä. Halusin uuden nimen olevan lyhyt ja kuvaava. Sydänmuruja muodostui lopulta sanasta sydänsuruja, joka pyöri usein päässäni uutta nimeä pohtiessani.… Continue reading
Tauko
Keskittymiskyky alkaa olla taas kortilla liiallisen hässäkän vuoksi ja lukemiseenkin on vaikea syventyä. Niinpä painan jarrua tässä kohtaa ja pidän tauon. Jatkan käsiksiä. Ulkoilen. Ja otan valokuvia kauniissa kevätsäässä. Kauniita päiviä! Kuullaan taas! Halaten, Erja
Yksi näkökulma
Muistan ikuisesti, kun anoppini sairastui vakavasti. Tiesin hänellä olevan välillä koviakin vatsakipuja, mutta muusta ei puhuttu. En tiennyt huolensa asteesta. En siitä, onko hän käynyt jossain tutkimuksissa. Näimmekin aika harvakseltaan. Yllätys oli valtava, kun mieheni eräänä päivänä soitti äidilleen saamatta häntä kiinni. Hän yritti tuloksetta useaan otteeseen, kunnes kääntyi mummonsa puoleen. Sieltä hän sai kuulla… Continue reading










