Niin ne lapset taas lähtivät opintielle. Toinen neloselle, toinen ysille.
Viimeiset kolme viikkoa olen koittanut viettää lomalomaa. Tarkoittaa sitä, että läppäri on maannut toimiston laatikossa keräämässä pölyä ja päässä jatkuvasti pyörivä tarinoiden ideariihi on levännyt mielikuvahiekkarannalla.
Sen myötä myös vaatehuoneen siivousprojekti siirtyi syksyn alkuun, samoin vaatekaappien karsintakierros. Viikkosiivouksetkin jäivät päällisin puolin pyyhkäisyiksi. Siksi siis mun eka ”koulupäiväni” oli täynnä siivousta.
Järjestin, pyyhin pölyä ja imuroin. Huhkin kaikkien lomaviikkojen edestä puhdasta ja samalla itseni kipeäksi. Mutta tällä kertaa se oli lähes sen arvoista. Mulla nimittäin pääkoppa järjestyy aina ympäristön mukana, joten siivosin samalla mieltäni taas uuteen alkuun.
Olen kirjautunut avoimeen yliopistoon, sillä mua kiinnostavat kovasti kirjoittamisen opinnot. Olen vasta orientaatiokurssilla, josta saa pisteitä hakuprosessia varten, mutta sekin on ollut ihanan erilaista, johon olen tottunut.
Kun edellisistä opinnoista on aikaa parisenkymmentä vuotta, saa hakea hetken omaa tapaansa oppia uutta. Työelämässä samassa ammatissa kaksikymmentä vuotta loivat rutiinin, joka ei loppuvuosina vaatinut paljoa uuden oppimista pyöriäkseen. Ei siis ihme, että aivot tuntuivat alkuun ihan ruostekasalta, kun niiden piti taipua johonkin pitkästä aikaa. Mutta mieli piristyi kummasti jo ekasta kerrasta tehtävien parissa.
Ja koska olen tällainen ”välineurheilija”, oli ihan pakko ostaa itsekin vähän pikkusälää, kun kävin lasten kanssa kouluostoksilla kirjakaupassa.
Pohdin aina kovasti omaa kulutustani, sillä haluan karsia turhaa ostamista pois. Siellä kaupan hyllyjen välissä onnistuin kuitenkin vakuuttamaan itseni siitä, että aina ihminen nyt kynän tarvitsee.
Ja kissamuotoisia tarralappuja.
Sekä kalenterin.
Ja muistikirjan.
(En mainitse enää sitä pokkaria)
Opintohaun lisäksi odotan myös kovasti esikoiskirjani ilmestymistä! En voi oikeasti uskoa, että tässä on enää kolme kuukautta, kun se lähtee painoon!
Eilen kaivoin läppärin naftaliinista ja viilasin tekstiä vielä hieman. Kaikkein vaikein kohta on ehkä löytää piste, jossa toteaa jutun olevan valmis ja lopettaa säätämisen.
Teen tässä lähempänä lokakuuta vielä postauksen kirjan taustoista ja sen kirjoittamisprosessista. Jos sulla on jotain kysyttävää niistä, otan mieluusti kysymykset mukaan tuohon kirjoitukseen 😊
Täältä löytyy vielä lisää tuosta kirjasta, jota saa edelleen tilattua ennakkoon minulta kaneliomena76@gmail.com (Toimitus heti joulukuussa, kun kirjat saapuvat painosta).
Ihania, auringonpaisteisia päiviä sulle ❤
Erja