Muistan ikuisesti, kun anoppini sairastui vakavasti. Tiesin hänellä olevan välillä koviakin vatsakipuja, mutta muusta ei puhuttu. En tiennyt huolensa asteesta. En siitä, onko hän käynyt jossain tutkimuksissa. Näimmekin aika harvakseltaan. Yllätys oli valtava, kun mieheni eräänä päivänä soitti äidilleen saamatta häntä kiinni. Hän yritti tuloksetta useaan otteeseen, kunnes kääntyi mummonsa puoleen. Sieltä hän sai kuulla…