Meillä vietettiin juhannuksen päätteeksi esikoisen rippijuhlia. Istuessani siellä kirkon penkissä katsomassa, kun kummit seisoivat lapseni takana siunaamassa häntä, lensin ajatuksissani viisitoista vuotta taaksepäin. Hetkeen, jossa vauva oli tuon samaisen kummin sylissä. Siunattavana samojen käsien alla omissa ristiäisissään. Tuo ajatus nostatti pieneen hetkeen monenlaisia tunteita. Kiitollisuutta siitä, että siskoni vaikeiden sairausvuosiensa jälkeen oli siinä. Alttarilla miehensä…
