Etkö huomaa, kuinka olen muuttunut? Jo itseltänikin kadonnut. Hymytön ja vaiennut, valon katseestani hukannut. * En halua tuntea tuota, naista särkyvän haurasta niin, joka ennen ääneen nauroi ja uskoi unelmiin. * Kasvot ovat hetkessä ikääntyneet, murheet otsalle jokensa uurtaneet, ja lapsenmieli ikuinen siirtyi kerralla vuosiin vanhuuden. * Teki kohtalo sen, mihin eivät pystyneet vuodet, vei…