Viime päivinä on tullut pohdittua paljon aikaa. Tuttu, tärkeä ihminen on sairastunut vakavasti ja sydäntä särkee tieto siitä, ettei parannuskeinoa ehkä löydy. Vaikka sitä koettaa pysyä positiivisella asenteella, hiipii mieleen aika ajoin ajatus siitä, joudunko luopumaan. Ja huomaan pakenevani tuota ajatusta kaikkeen tekemiseen, joka pitää kiireisenä. Luopumisen lopullisuus sattuu mietittynäkin ihan liikaa. Olen muistellut hetkiä,…
