Tää viikonloppu on kulunut luovan puolen parissa.
Niistä hetkistä nautin itse kaikkein eniten.
Meidän viisivuotias tykkää kovasti Avalorin Elenasta ja
on toivonut 6-vuotisjuhliinsa sitä tunnelmaa.
Mietin pitkään, miten teen kutsun viuhkan muotoon siten, ettei se mene huonoksi postissa.
Vihdoin sen keksin ja löysin vielä Sinellistä ihanan ohutta paperia toteutukseen.
Ääriviiva- ja timanttitarrat toimivat loistavasti viuhkan koristelussa.
Viuhkan valkealla puolella on itse kutsu, kirjoitettuna joka toiseen taitokseen.
Ja pikkuisen arkirealismikuvaa tähän keskelle. Tältä näyttää aina, kun olen keittiössä.
Ihan sama mitä teen; askartelen, kokkaan tai leivon. Sotku on vakio.
Meidän pienen asu voimistelun kevätnäytökseen.
He esittävät koiria ja tämä on sitten pinkki puudeli : )
Lähdettiin ihan peräkärryn kanssa käymään Bauhausissa.
Piti ostaa reunakiviä tuleviin kukkapenkkeihin, mutta niitä tuleekin sitten
sen verran, että tilataan netin kautta ja suoraan kotiin kuljetettuina.
Kukkasia tarttui sen sijaan mukaan. Alkaa nuo narsissi-istutukset
näyttääkin ruukuissaan jo vähän nahistuneilta.
Parin vuoden mietinnän jälkeen päädyttiin vihdoinkin ympäröimään meidän kasvilaatikot
soralla, jonka päälle heitettiin vielä kerros harmaata haketta.
Hake sopi paremmin silmään tuolta nurmikon keskeltä.
Samalta Bauhausin keikalta etsittiin askellaattoja laatikoiden väliin
ja löydettiinkin tosi kivat.
Yksi mun lemppareista meidän pihalla – syreeni,
kohta valmiina kukkimaan.
Tämä on ollut kaverinsa kanssa meillä vasta parisen vuotta,
mutta kauniit kukinnot on tulleet molempina vuosina.
Ja se tuoksu on ihan huumaava : )
Tykkään syreenistä niin paljon, että halusin sitä myös
pihasaunan seinustalle, mutta minimallisena.
Eilisen myöhäisilta meni vielä nostalgisen elokuvan parissa.
Oon tykännyt aina tanssista ja kaikista tanssileffoista, joten
Dirty Dancing on melkein joka kerta pakko katsoa, kun se tulee.
Tässä leffassa on myös ihana biisi ”She’s like the wind”.
Mukavaa alkavaa viikkoa ja vapun odotusta!