Siksi nuoret eivät lue

Törmäsin kerran Instassa postaukseen, jossa paheksuttiin kunnolla ”kirjaihmisten” yrityksiä saada muita lukemaan. Sanasta sanaan en tuota avautumista muista, mutta kirjoittaja oli ärsyyntynyt kirja-arvostelijoista ja siitä, kuinka sellainen joukko kertoo muille, mitä heidän pitäisi lukea. Lopputoteamuksena kirjoittaja sanoi, että hän ei lue mitään ja jos lukee, niin sellaista, josta itse pitää.

Niin.

Tämä julkaisu tuli taas mieleeni, kun olen seurannut huolta nuorten lukemisesta. Miten nuoret saadaan lukemaan enemmän?

Oikeastaan varsinainen kysymys kuuluu. Miksi nuoret sitten lukevat niin vähän?

Vastaus siihen on yksinkertainen. Siksi, koska heillä on mielenkiintoisempaakin tekemistä.

Kun miettii, millaiset asiat nuoria ylipäänsä kiinnostavat, he saavat niihin kaikkiin nopeamman ja kiinnostavammalla tavalla tehdyn vastauksen puhelimistaan.

Vaikka me kuinka yritämme tehdä nuoria kiinnostavia kirjoja, niihin tarttuvat todennäköisimmin vain he, jotka lukevat muutenkin. Ja he ovat tutkimusten mukaan aika harvalukuinen joukko. Noiden loppujen mielestä kirjat ovat useimmiten tylsiä, koska niihin pitää jaksaa keskittyä. Siitä päästään seuraavaan ongelmaan.

Keskittymiskyky on nykyään olematonta. Jopa videoiden tulee olla Instassa alle 15 sekuntia, jotta ihminen jaksaa katsoa sen loppuun. On aika järkyttävää, kun yhä useamman pätkän alussa lukee ”Odota loppuun saakka”, jotta pääasia tulee nähdyksi.

Mutta, alkuun palataksemme.

Kuinka nuoret siis saadaan lukemaan enemmän?

Palauttamalla elämäntapa, joka sallii asioihin keskittymisen.

Horjuttamalla kunnolla puhelimen asemaa, sillä empiirisen tutkimuksen mukaan 90 ihmistä sadasta valitsee mieluummin luurin kuin kirjan.

Jos aikuisillakin on vaikeuksia asioiden kanssa, jotka vaativat pitkäkestoisempaa keskittymistä, mitä voimme odottaa itseämme nuoremmilta?

On ikävä olla realisti, mutta kirjallisuutta muuttamalla emme saa nuoria lukemaan enemmän. Kirjat ovat valitettavalla tuhon tiellä, jolle ne ovat joutuneet maailman muutoksen vaikutuksesta.

Lisäksi on realistista todeta, että puhelin on vakiinnuttanut jämäkästi asemansa yhteiskunnassa. Jopa niin hyvin, että osa vanhemmistakin nosti äläkän, kun niitä alettiin ottaa kouluissa oppilailta talteen tuntien ajaksi.

Summa summarum.

Niin kauan kuin puhelin jatkaa voittokulkuaan, keskittymiskyky tulee heikkenemään ja lukutaito kulkee samaa tietä. Asia pitää ehkä alkaa vain hyväksyä, sillä luurin valtaistuimellehan me emme voi mitään.

Emmehän?

❤, Erja