Meidän pitkään viikonloppuun on kuulunut kaikenlaista mukavaa aina kiinalaista kissaa myöten. Ja vielä pidemmän tuntuisen siitä on tehnyt koko ajan etuajassa eläminen. Perjantaina vietin lauantaita, lauantaina sunnuntaita. Tänään olen viimein päässyt rekeen mukaan. Nämä arkipyhät vetävät kalenterini ihan sekaisin. Mutta ainakin on edessä vielä yksi ”ylimääräinen” vapaapäivä : )
Lupaan ja vannon
Meidän itsenäisyyspäivä alkoi kirkolla sankarihautakäynnillä, josta siirryttiin suoraan kuopuksen partiolupaushetkeen. Hautausmaalla oli uskomattoman koskettava tunnelma, enkä ollut ainoa joka nieli liikutuksen kyyneleitä, kun rivi iäkkäitä miehiä tuli lippusaatossa sankarihaudoille, jossa oli kunniavartio. Siinä puhetta kuunnellessa tuli kyllä taas mietittyä, mistä kaikesta toinen sukupolvi on joutunut luopumaan, jotta seuraavilla olisi edes hiukan paremmin. Sitä kiitosta ei sanoin pysty edes esittämään.
Kiinalainen kissa
Perjantaina käytiin myös ensivierailulla serkun perheen uudessa, kauniissa kodissa. Meihin on koko porukkaan jotenkin aina osunut samankaltainen huumori, joten näillä tapaamisilla tulee naurettua paljonkin. Niin myös tällä kertaa. Kiitos sinne vielä oikein lämminhenkisestä ja hauskasta kyläreissusta!
Joku saattaa muistaa, kun arvostelin täällä yhtenä päivänä legendaarisen Sinuhe egyptiläisen hiukan… no, tylsäksi. Sain serkultani lainaan Mika Waltarin kirjoittaman sadun nimeltä Kiinalainen kissa, joka on ilmestynyt ensi kertaa vuonna 1932. Tämä kirja on sen uudelleenkuvitettu versio. Olen kuullut teoksesta niin paljon hyvää monesta suunnasta, että tartuin siihen heti lauantaina. (Pakko silti myöntää, että pienellä ennakkoluulolla Sinuhen jälkeen).
Kirja oli aivan ihana! Täynnä kauniita ja mielenkiintoisia kuvia sekä suloisen pohtivaa, humorististakin tekstiä. Luin sen yhdellä istumalla ja otan joku päivä vielä uusintakierroksen. Ehkäpä koetan hankkia tuon aarteen myös omaan hyllyyni jostain antikvariaatista. Lämmin lukusuositus siis. Uppoaa myös aikuisiin.
Ja taas juhlitaan
Eilen leivottiin synttäreitä ja nimppareita varten. Tehtiin uudella ohjeella pursotuskeksejä, joiden taikina oli kuitenkin niin tiukkaa, ettei olisi tullut pussista ulos edes kaivamalla. Niinpä kaulittiin lätty pellille ja leikattiin siitä pipareita. Hyvin onnistui, tuli maistuvia ja vielä enemmän, kun ne dipattiin äsken suklaaseen. Nam. (Jos ohje kiinnostaa, laitan sen tuohon alle kuvassa).
Tämä aamu on ollut tunteikas. Se alkoi laululla ja lahjojen avaamisella. Koko perhe aina koiria myöten istui sängyllä ja katseli, kun avasin paketteja ja itkin jokaisen kohdalla liikutuksesta.
Sain ihania jouluisia pelejä ja suloisen kirjastohuone-Booknookin. Lisäksi esikoinen oli huovuttanut mulle Joku Muun ja kuopuksen kortissa olivat edustettuina Joku Muu sekä pääsiäispupu. Kuinka ihanaa, että he ovat halunneet ottaa nuo tärkeät hahmot osaksi juhlapäivääni. Ja nähneet niin uskomattoman suuren vaivan ilahduttaakseen minua ❤
Ihanaa sunnuntaita sulle!
Halauksin, Erja
P.S. Muista osallistua Instassa Joku Muun arpajaisiin. QR-koodi sivulle vielä tässä.
